Mitä kaikkein tykätyimmät Instagram-kuvani kertovat kuluneesta vuodesta? Ainakin uusista saavutuksista ja vähän haikeistakin jutuista.

Blogeissa on kiertänyt nyt pari päivää tällainen juttu, jossa kerrotaan Top 9 -instakuvien tarinat. Koska vanha temppu on parempi kuin pussillinen uusia, tässä minun tykätyimmät kuvani ja niiden taustat.

    NUTS Karhunkierros 2018

Kuvat Karhunkierroksen maalialueelta ennen ja jälkeen elämäni ensimmäisen ultramatkan olivat ilmeisesti ihmisten mieleen. Ja mielissäni olin kyllä itsekin: vedin 53 kilometrin kisan läpi hyvissä fiiliksissä, mikä oli todella hyvä suoritus huomioon ottaen sen, kuinka uskomattoman vähän olin kevään aikana juossut. Samalla syttyi kipinä juosta oikeasti pidempää matkaa. Mutta treenaamisen kanssa on vähän niin ja näin, kuten viimeisestä suositusta kuvasta huomataan.

Kisaraportin voit lukea täältä.

Alppireissu

Vuoden hienoimmat kuvat ovat Ranskan ja Italian Alpeilta, jossa kävin viikon kikkailemassa vuorikiipeilykurssilla. Kokemus oli yksi elämäni hienoimpia ja tuli juuri oikeaan paikkaan alkuvuoden vaikeiden juttujen perään.

Lue lisää kiipeilykurssista tästä postauksesta.

Uki 2010-2018

Alkuvuodesta jouduimme tekemään vaikean päätöksen ja viemään rakkaan sairastelevan koiran lopetettavaksi. Ei mene päivääkään etten ajattelisi Ukia, eikä varmaan viikkoakaan etten vähän itkisi koska ikävä on edelleen niin kova.

Lue lisää maailman parhaasta koirasta tästä postauksesta. Itkuvaroitus!

Naisasiajutut

Kuva ei ole oma, mutta summaa hyvin ajatuksiani naisena olemisesta tässä maailmanajassa.

Vaarojen maraton

Jo perinteeksi muodostunut poseerauskuva Vaaroilta. Tämä kisa oli muuten elämäni ensimmäinen DNF, nilkan pyörähdettyä ympäri 15 kilometrin kohdilla oli pakko todeta että tällä kertaa ei maaliin päästäisi.

Lue kisaraportti täältä.

Random-juoksukuva

Tässä kuvassa ei ole mitään ihmeellistä. Hikinen ja meikitön naama kesken polkulenkin, ja selostuksena tämä: “Valmistautumiseni maratoneille ja sitä pidemmille matkoille noudattaa aina samaa kaavaa: yritän unohtaa koko kisan ja pari kuukautta ennen kisaa kauhistun että en ole juossut ollenkaan, käyn juoksemassa lenkin jonka aikana masennun huonosta juoksukunnostani niin että päätän olla juoksematta kun ei siitä mitään tule ja mennä kisaan kyykkytreenipohjalta.” Ehkä tässä kuvassa kuitenkin kiteytyy minun identiteettini sosiaalisessa mediassa: kun ei ole poikkeuksellisia urheilusuorituksia tai upeaa pärstää ja kehoa joita esitellä, voin vain kertoa kuinka asiat ovat ja toivoa että joku tykkää siitäkin.

 

 

 

 

 

RSS
Facebook
Facebook
Instagram