Kassi on pakattu, reissukuume nousee. Huomenna lähden kohti Chamonix’ta, jossa osallistun vajaan viikon mittaiselle vuorikiipeilykurssille! Merde!
Kuten aiemmin kirjoitin, asioita tapahtuu kun pistää tapahtumaan. Päätöksen tekeminen on aina matkustamisen vaikein osuus. Kun on lyönyt luottokortin tiskiin ja varannut reissun, loppu on vain rattoisaa logistiikkaa. Viimeiset pari viikkoa ovat menneet joutuisasti, kun olen varaillut kamoja (vuokraan ylävuoristokengät ja kiipeilykamat paikan päältä), lainaillut reppuja ja gaiterseja kavereilta ja laatinut pakkaus-Exceliä. Ja tietenkin hieman panikoinut, miten ihmeessä pärjään.
Kamat valmiina reppuun heitettäväksi. Kuorivaatteet saatu Haglöfsiltä, otsalamppu Petzliltä, aurinkorasva Acolta ja kännykän kylmää kestävä kotelo Stadiumilta.
Sunnuntaina illalla on ensimmäiset tällit ryhmän ja opettajien kanssa, ja perjantaihin saakka suhaamme kallioilla ja jäällä opetellen erilaisia taitoja. Koska halusin ajatella matkaa myös loman kannalta, valitsin kurssin jolla ollaan valtaosat öistä kylässä. Päivät haikataan ja treenataan vuorilla, illat voin syödä pizzaa ja juoda hyvin ansaitun bissen kylässä. Paitsi viimeisenä kahtena päivänä, jolloin yövymme vuoristomajalla matkalla jollekin Mont Blancin matalammista huipuista.
Päivittelen ainakin Instagramia reissun aikana, kenties kirjoitankin jotain jo sieltä jos vain jaksan, ja tarkemmin sitten kurssin jälkeen. Toivottakaa minulle onnea!
Vastaa