Maastopyöräily on mahtava harrastus, mutta sen aloittaminen voi tuntua hankalalta. Tässä vinkkejä ensimmäisen maastopyörän hankkimiseen ja erilaisten vaihtoehtojen viidakossa navigoimiseen.

Ostin itse ensimmäisen maastopyöräni vuoden 2021 keväällä ja hurahdin täysillä maastopyöräilyyn. Tässä kirjoituksessa jaan vinkkejä ensimmäisen maastopyörän speksaamiseen aloittelijan näkökulmasta, etenkin meille jotka eivät ole hirvittävän kiinnostuneita jokaisen mutterin miettimisestä erikseen.

Aloitetaan erilaisten maastopyörätyyppien eroilla, ja edetään siitä kohti omien tarpeiden hahmottamista, budjetointia ja ensimmäisen maastopyörän ostamista.


Erilaiset maastopyörätyypit eli jäykkäperät ja täpärit jonoon järjesty!

Maastopyöriä on valtavasti erilaisia, mikä tekee ensimmäisen pyörän ostamisesta helposti hämmentävän prosessin.

Helpointa on hahmottaa erilaiset pyörät niiden jouston mukaan: toisessa päässä ovat maastopyörät, joissa ei ole joustoa ollenkaan (eli käytännössä mankeli jossa on leveämmät renkaat) ja toisessa päässä isoihin hyppyihin ja hurjiin alamäkiin tarkoitetut downhill-maastopyörät.

Aloitetaan jäykemmästä päästä ja edetään sieltä kohti hurjapäisimpien valintoja:


Täysjäykkä maastopyörä

Täysjäykässä maastopyörässä ei nimensä mukaisesti ole joustoa lainkaan. Sillä ajetaan harvoin hirmuisen teknistä maastoa. Täysjäykkää speksaava voi harkita myös fatbiken hankkimista.

Jäykkäperäisellä sähköpyörällä tunturissa.

Jäykkäperäinen maastopyörä

Jäykkäperäisessä maastopyörässä on nimensä mukaisesti joustoa vain keulassa. Takajouston puuttuminen keventää pyörää ja auttaa siirtämään polkijan liike-energian paremmin etenemiseen, mikä tekee jäykkäperästä mainion valinnan nopeaan ja vähemmän tekniseen ajoon tai esimerkiksi seikkailukisoihin.

Jäykkäperällä voi toki ajaa myös teknisemmässä maastossa tai vaikka alamäkeä jos keulan jousto siihen riittää, mutta pehmeämpää kyytiä mielivämmälle noihin hommiin sopii kenties paremmin täysjousitettu pyörä.

Täysjousitetulla maastopyörällä voi ajaa monenlaisessa maastossa, myös bike parkissa.

Täysjousitettu maastopyörä

Täysjoustomaastopyörässä (ihana sana!) on, jälleen nimensä mukaisesti, joustoa edessä ja takana. Niin sanotulla täpärillä voi ajaa kaikenlaista maastoa tasaisesta neulaspolusta rajuihin alamäkiin, ja se on yleensä jäykkäperää painavampi (ja monimutkaisempi huoltaa) kun joustoa on kahdessa kohtaa.

Täysjousitetut pyörät voidaan jakaa vielä useampaan eri kategoriaan. Kannattaa muistaa, että yhdellä pyörällä voi ajaa monenlaisessa maastossa, joten mistään ehdottomasta yhdestä totuudesta ei ole kyse.

  • Cross-country- eli XC-pyörä: Täysjoustopyörien kevyimmät ja nopeimmat pyörät on tarkoitettu vauhdikkaaseen ajoon poluilla ja hiekkateillä.
  • Trail-pyörä: Trail-pyörässä on jo enemmän joustoa, minkä takia se sopii mainiosti teknisemmille reiteille ja myös alamäkeen. Oma Trek Fuel Ex 5:ni on juurikin tämän kategorian mankeli.
  • Enduropyörä: Enduro on maastopyöräilylaji, jonka voisi summata hirveäksi alamäkipainotteiseksi rytyytykseksi erityisen teknisessä maastossa. Enduropyörässä on suht paljon joustoa.
  • Alamäki- eli DH-pyörä: Nimensä mukaisesti tarkoitettu alamäkiajoon. Alamäkipyörässä on reilusti joustoa keulassa ja geometria, joka on suunniteltu alamäkien tykittämiseen. Kunnon alamäkipyörällä on suhteellisen nihkeää ajaa muuta kuin alamäkeä, joten jos mielit rallatella myös poluilla, ei DH-pyörä ole missään nimessä fiksu vaihtoehto.
Oma ensimmäinen pyöräni on trail-pyörä, Trek Fuel Ex 5, johon olen ollut aivan supertyytyväinen.


Maastopyörä sähköllä vai ilman?

Oikeastaan kaikenlaisia maastopyöriä saa myös sähköisenä. Itse ajan niin sanotusti luomupyörällä, mutta olen toisinaan ajellut myös sähköisellä etujousitetulla pyörällä.

Sähköisyys tuo pyörään lisää painoa, joka tuntuu etenkin siinä vaiheessa, kun pyörää pitää nostella auton katolle tai jos akku loppuu kesken lenkin. Myös lataamisessa on omat kommervenkkinsä. Toisaalta sähköavusteisuus keventää itse polkemista, ja kovemmassa vauhdissa sähköpyörällä pääsee helposti yli kohdista, joissa luomun kanssa joutuisi ähertämään ihan kunnolla.

Sähkön avulla on mukava rallatella mäkisemmässä maastossa. Kuvassa sähköpyöräillään Sveitsin Alpeilla.


Mitä muuta pyörän hankinnassa pitää ottaa huomioon?

Maastopyörä on melko tekninen härveli, jonka speksaaminen ei suinkaan lopu jouston ja geometrian valintaan. Muun muassa näitä asioita on hyvä pohdiskella:

  • Hissitolppa: Jos mielit ajaa bike parkissa tai muutoin mäkiä teknisemmässä maastossa, pyörässä kannattaa olla hissitolppa, joka nostaa ja laskee satulaa ohjaustangossa olevan painikkeen avulla. Alamäessä satula lasketaan niin alas kuin mahdollista, jotta kuski pääsee siirtämään painopistettään maaston mukaan.
  • Polkimet: Markettihärveleitä lukuun ottamatta maastopyörä tulee yleensä ilman polkimia. Haluatko polkea lukkopolkimilla (eli niin, että kenkä on kiinni polkimessa) vai niin sanotuilla fläteillä, joissa on pienet piikit pidon parantamiseksi? Alamäkihommissa moni suosii flättipolkimia, ja ne ovat helpompi vaihtoehto aloittelijalle myös teknisille reiteille.
  • Varusteet: Metsässä ja mäessä rymytessä kunnon suojavarusteet ovat tarpeen. Kunnon kypärä on tärkein ostos heti pyörän jälkeen, eikä ajohanskoista, ajolaseista tai polvisuojista ole haittaa. Alamäkihommiin tarvitaan lisää panssareita ja leukaa suojaava full face -kypärä. Lisää vinkkejä varusteiden hankkimisesta löydät tästä postauksesta.
Maastopyöräilyn tärkeimmät varusteet ovat suojat. Alamäkihommissa tarvitaan full face -kypärä ja suojalasit, ajokengät, hanskat, polvisuojat ja yläkropan suojat (minulla takin alla panssaripaita).


SOS! Miten valita ensimmäinen maastopyörä näin monen vaihtoehdon joukosta?

Vaikeinta monessa asiassa on aloittaminen. Ennen kuin suuntaat pyöräkauppaan, kannattaa miettiä näitä kysymyksiä:

  1. Millaista maastoa haluat ajaa? Eli toisin sanoen: millainen kuski olet? Tiedätkö, että on ihan pakko päästä alamäkeen, vai onko mielessä ensisijaisesti leppoisa rullailu hiekkateillä? Jos et vielä tiedä, mikä olisi se omin juttu, kannattaa ostaa pyörä joka sopii vähän kaikkeen (ellei sitten ole pinkka niin kunnossa, että voi ostaa kokeilumielellä yhden jokaista.) Oma trail-pyöräni on varsinainen jokapaikanhöylä, miksi sen valitsinkin. Se ei ehkä ole kevein xc-tykki tai aggressiivisin alamäkikanuuna, mutta sopii omiin ajoihini hiekkateiltä bike parkeihin erinomaisesti.
  2. Kuinka paljon rahaa haluat pistää harrastukseen? Maastopyörä ei ole se halvin harrastus, joten budjettia pitää olla jonkin verran. Perustason jäykkäperien hinnat alkavat noin tuhannesta eurosta, ja mitä fiinimmästä fillarista on kyse, sitä useamman tuhatlappusen joutuu pistämään tiskiin. Muutaman sadan markettipyörä sopinee kevyeen ajeluun, mutta jos mielit kunnolla harrastaa tai myydä jossain välissä pyörän eteenpäin, kannattaa asioida alan liikkeessä.

    Ota budjetoinnissa huomioon myös varusteet ja huollot. Kypärään ja suojiin, ajokenkiin ja vaatteisiin saa niihinkin helposti uppoamaan useita satoja euroja. Pyörää pitää myös huoltaa säännöllisesti, eikä osaamattoman kannata ränkkiä joustoja tai hissitolppaa kotosalla. Perushuollosta joutuu pulittamaan yleensä muutaman satasen.


Lotan vinkkivitoset ensimmäisen maastopyörän hankintaan

  • Tutustu eri vaihtoehtoihin, mutta älä halvaannu speksaamisen suohon. Ensimmäisen maastopyörän ostaminen tuntuu helposti mahdottomalta tehtävältä: mistä tietää onko XC vai trail oikea vaihtoehto, tai onko 110 mm liikaa vai liian vähän? Alumiini vai hiilikuitu? Lukkopolkimet vai flätit? Entäs geometria sitten? Tutustu erilaisiin vaihtoehtoihin ja koeaja erilaisia pyöriä mahdollisuuden mukaan. Mutta jossain välissä on pakko lopettaa speksailu ja ryhtyä toimeen. (Itse jumituin speksaamisvaiheeseen useammaksi vuodeksi kun erilaisten millimetrien ja yksityiskohtien miettiminen tuntui ylitsepääsemättömältä.) Ammattitaitoisessa pyöräkaupassa osataan auttaa juuri oikeanlaisen pyörän valitsemisessa.
  • Älä rajoita itseäsi liikaa. Uutena kuskina ei tarvitse vielä tietää, millaisesta ajosta tulee pitämään. Siksi ei kannata myöskään rajoittaa itseään liikaa. Itse kuvittelin, että en ikinä menisi alamäkiajamaan, mutta niin vain päädyin ja hurahdin niihinkin hommiin, pitkälti siksi että pyörävalintani sen mahdollisti. Alun perin mietin jäykkäperäisen ostoa vain sen takia että kuvittelin että en kuitenkaan uskaltaisi ajaa mitään teknistä tai hurjaa. Kuinka väärässä olinkaan!
  • Kysy apua kokeneemmilta. Maastopyöräilijät ovat ainakin oman kokemukseni mukaan hirmuisen mukavaa sakkia, ja auttavat varmasti mielellään alkuun. Kysy, voisitko koeajaa jonkun pyörää, tai pyydä kaveri avuksi kaupoille. Netin keskustelupalstoille ei kuitenkaan kannata eksyä, siellä kaikilla on omat vahvat mielipiteensä, joten teet todennäköisesti aina jonkun mielestä väärin.
  • Rakastu pyörääsi ja aja! Jossain vaiheessa on pakko pistää silmät kiinni ja ojentaa luottokortti myyjälle. Ja sen jälkeen kaikki onkin pelkkää rallattelua. Älä emmi liian pitkään, pyöräily on parasta mihin rahaasi voit pistää!

Lue myös: Maastopyöräilyn varusteet – opas aloittelijalle


Aiheesta voisi sanoa vielä miljoona muutakin asiaa, mutta toivottavasti pääset näillä vinkeillä pohdinnoissa eteenpäin! Jos tulee kysyttävää, huikkaille kommenteissa tai kysäise Instagramissa! Hyviä ajoja!

// Maastopyöräilyä ja muita seikkailuja Instagramissa: @lottapumpui //