Suunto 5 on monipuolinen GPS-urheilukello, jossa sporttiominaisuudet menevät ulkomuodon ja käyttäjäelämyksen edelle.

Kesällä julkaistu Suunto 5 on kaivattu puuttuva linkki kattavan mutta hintavan Suunto 9:n ja simppelin Suunto 3 Fitnessin välillä. Suomessa valmistettu kello on varteenotettava valinta käyttäjälle, joka haluaa paljon urheiluominaisuuksiltaan mutta ei kaipaa ylimääräisiä kilkkeitä.*

Lue Suunto 9 -arvio täältä
Lue Suunto 3 Fitness -arvio täältä

Sporttiominaisuudet 

Aloitetaan samalla toteamuksella kuin aina: sporttiominaisuuksissa Suunto ei petä koskaan. Suunto 5:ssä on mukana 80 valmista urheilutilaa esteratajuoksusta vaellukseen ja triathlonista melontaan. Eri lajien näyttötauluja saa muokata haluamakseen Suunto-sovelluksessa, jossa pääsee myös käpistelemään urheilusuorituksen dataa monella eri tavalla sekä tutkimaan millainen vaikutus harjoituksella on kunnon kehittymiseen ja palautumiseen.

Kuvakaappaus Suunto-applikaatiosta. Tällä lenkillä GPS-signaali nappasi kiinni vasta reilun 11 minuutin jälkeen, joten kaaviossa metrit ja syke alkavat kertyä vasta signaalin löydyttyä.

Yksittäisten urheilusuoritusten tietoja on applikaatiossa saatavilla runsaasti, mutta jäin kaipaamaan enemmän trenditietoja ja mahdollisuuksia vertailla eri metriikoita keskenään. 30 päivän yhteenveto on ihan näppärä kuukausittaisten kilometrien seuraamiseen, mutta esimerkiksi vauhtien osalta tällainen keskiarvo tuntuu vähän turhalta, jos eri sykealueilla tehtävien treenien ja vauhtileikittelyjen määrä ei ole vakioitu joka kuulta. Suunto-applikaatio ei ole aina kaikkein intuitiivisin käyttää, ja itse esimerkiksi löysin 30 päivän yhteenvedosta paljon lisätietoja vasta kun sattumalta painoin ruutua, jolloin lisätiedot ponnahtivat esiin. Monia tietoja (joskaan ei kaikkia) voi tarkastella myös kääntämällä puhelimen vaakasuuntaan, mikä tekee esimerkiksi kaavioiden selailusta mielekkäämpää.

Kaksi kuvakaappausta 30 päivän yhteenvedosta pyöräilyn osalta. Trendidataa voi tarkastella monella erilaisella muuttujalla. Tosin nopeuden mittakaava on hieman kunnianhimoinen 0-1400 km/h.

Aktiivisuuden seuranta

Suunto on petrannut jatkuvasti aktiivisuuden mittaamisen ominaisuuksiaan. Suunto 5 seuraa päivittäisiä askeleita, sykettä, unta sekä uutuutena stressitilaa ja voimavaroja, jotka perustuvat suomalaisen Firstbeatin dataan (samoin kuin Garminin stressilukemat). Kellosta voi nopeasti vilkaisemalla nähdä, miten laite tulkitsee edellisten tuntien kuormituksen ja kuinka paljon voimavaroja on jäljellä. Nämä tiedot ovat tavallaan ihan kiinnostavia, mutta samoja päätelmiä saanee arkijärjellä ja perstuntumalla: työssä on usein stressavaa, sohvalla loikoillessa on ollut rentouttavaa. Näistä ominaisuuksista on kenties eniten hyötyä ihmiselle, joka tarvitsee tukea omien tuntemustensa kuulosteluun ja voimavarojensa tarkkailuun.

Työajasta valtaosa näkyy stressaavana.

Monipuolisemmat ominaisuudet ovat tervetulleita, mutta petraamisen varaa olisi siinä, kuinka kaikkea tietoa pääsee tarkastelemaan jälkikäteen. Esimerkiksi unesta voi jälkikäteen seurata vain keskimääräistä kokonaisuniaikaa viikoittain, kuukausittain tai vuosittain sekä yksittäisen päivän univaiheita, mutta ei muuta trenditietoa. Voimavara- ja stressitasotietoja applikaatio ei tallenna laisinkaan, kuten ei myöskään trendidataa päivittäisistä sykkeistä, mikä on suuri puute.

Vaalealla pohjalla yö Suunnon mittaamana, tummalla pohjalla Ouran mittaamana. Kello usein tulkitsi nukahtamisajan tosiasiallista nukahtamista tuntuvasti myöhäisemmäksi.

 

Akunkesto ja GPS

Suunto 5:n paras kilpailuetu on sen akunkesto: harjoittelutilassa GPS:n kanssa akunkestoksi luvataan 20 tai 40 tuntia GPS-datan tarkkuudesta riippuen ja pelkässä kellotilassa 14 päivää. Itse en näin kymmenien tuntien suorituksia tehnyt, mutta kertaakaan ei tullut eteen ongelmaa, etteikö kello olisi jaksanut vielä yhtä treeniä vaikka lataaminen olisikin unohtunut.

Yksi kellon parhaista ominaisuuksista on urheilemaan lähtiessä esitetty arvio akun kestosta senhetkisellä GPS-laadulla ja mahdollisuus vaihtaa lennosta GPS:n tarkkuutta heikommaksi akkua säästääkseen. Kello myös muistuttaa käyttäjänsä treenirytmiin sopeutuen lataamaan laitetta, joskin muutaman kerran kello rupesi herjaamaan lataamisesta kesken urheilutilan ja akun ollessa lähes täynnä. Jatkuvassa aktiivisuuden seuraamisen tilassa ja useamman treenin viikossa tehden oma latausvälini oli kuudesta päivästä viikkoon.

Suunto 5:n GPS-anturi on kellotaulun alla. Se tekee kellosta hieman kolhon näköisen ja saattaa olla huono erityisen kapearanteisen käteen.

Toisin kuin muissa viime aikojen Suunnoissa, viitosessa GPS on sijoitettu kellotaulun sijaan erilliseksi yksikökseen samaan tapaan kuin aikoinaan suositussa Ambit-mallistossa. Ulkoisen GPS:n on määrä olla tarkempi, mutta teknisen parannuksen seurauksena joudutaan hieman tinkimään ulkonäöstä ja käyttömukavuudesta: kellon kaartuvuutta käden mukaan on vaikeampi säätää kun palikka määrää kellon muotoa.

GPS:n lisäksi kellossa on Glonass, Galileo ja Qzss -paikannukset. GPS-seuranta itsessään oli tarkka, mutta signaalin löytymisessä harjoituksen alussa kesti välillä tuskastuttavan kauan. Päivitysten myötä signaalin löytymisnopeus parani jonkin verran, mutta kesti välillä useita minuutteja. Jos signaalia ei löydy mutta urheilutila käynnistetään, kello kehottaa odottamaan ja kokeilemaan uudelleen. Tämä on sinällään ihan fiksu ominaisuus, mutta jos ei on jo urheilun tohinassa tämän ilmoituksen tullessa, se saattaa jäädä huomioimatta, jolloin kello pistää automaattisesti urheilutilan pois päältä ja koko suoritus jää siis tallentematta. Tätä tapahtui itselleni etenkin pyöräillessä, kun en aina jäänyt odottamaan signaalia enkä liikenteen seassa polkiessa kerennyt enää operoida painikkeita.

Viileämmällä kelillä treenatessa kannattaa kello parittaa sykevyön kanssa, jos ei halua piilottaa kelloa hihan alle.

Sykkeen mittaus ranteesta

Alkuun muistutettakoon, että sykkeen rannemittauksen onnistuminen on todella yksilökohtaista. Rannemittaus ei ole kovin täsmällistä ja tarkkaa, ja jos mielii saada täsmällistä dataa, kannattaa käyttää sykevyötä. Suunto myös kannustaa testaamaan kellon rannemittausta ennen ostopäätöksen tekemistä.

Suunto suosittelee että sporttitilassa kelloa pidetään noin kaksi sormenleveyttä ranneluun takana napakasti mutta ei liian kireälläkään. Kello myös opastaa laittamaan kellon ylemmäs kohti kyynärpäätä, jos se tulkitsee että sykedata on vinksallaan väärän asemoinnin takia. Kellon justeeraaminen joka kerta sporttitilaan vaihtuessa on ärsyttävää ja vaivalloista, mutta siirtämisellä ja kiristämisellä on iso vaikutus mittauksen luotettavuuteen. Itse yleensä siirrän kelloa muutaman sentin ylemmäs ja vedän hieman nahkaa kireämmäksi kellon alla, ja sitten kiristän ranneketta pykälällä. Tuntuma ei tällöin ole mukava, mutta mittaus on paljon tarkempi kuin silloin, kun kello on löysällä ranteessa. (Liian kireälläkään kello ei saa olla, eli optimaalisen kohdan löytäminen vaatii todennäköisesti useamman kokeilukerran.)

Suunnon rannesykemittaus tuntuu kehittyneen, vaikka täydellistä se ei vieläkään ole. Kello ei aina saanut kiinni sykkeistä heti treenin aluksi, ja peruskestävyyslenkilläkin laite näytti usein sykkeeksi 190-200 treenin alussa, kunnes lukema tippui loppulenkiksi oikeaan kymmenlukuun noin ensimmäisen vartin jälkeen. Suunnon sivuilla kehotetaankin tekemään lämmittelyt ensin ennen urheilutilaan vaihtamista, silloin sykkeestä saadaan ilmeisesti kiinni nopeammin. Itse en aina jaksanut nähdä kellon justeeraamisen vaivaa esimerkiksi työmatkapyöräillessä, mutta sykelukemissa ei ollut enää samanlaisia useiden kymmenien pykälien heittoja kuin aikaisempien mallien kanssa toisinaan.

Intervalliharjoituksissa ja esimerkiksi crossfitissä tai muissa paljon erisuuntaista heilumista sisältävissä treeneissä kannattaa käyttää sykevyötä, sillä optinen mittaus ei pysy mukana nopeissa vaihteluissa. Jos sykevyötä ei jaksa käyttää tai kelloa justeerata täydelliseen kohtaan, kannattaa kovissa treeneissä sykedatalle (ja sen myötä myös kalorinkulutusarvioille ja palautumisennusteille) viitata kintaalla.

Kuvakaappaus sykkeistä crossfit-treenissä rannesykkeellä mitattuna.

 

Navigointi

Suunto 5:n yksi hyödyllisimmistä ominaisuuksista on GPS-navigointi. Sovelluksesta voi etsiä uusia reittejä heatmapien tai muiden käyttäjien suoritusten kautta sekä luoda omia reittejä.

Reittejä voi luoda muiden käyttäjien reittien pohjalta tai maastokarttoja hyödyntäen.

Kätevintä on luoda omat reitit heatmapien avulla. Reitin luominen on todella helppoa, ja ohjelmassa voi myös valita erilaisia reititystiloja, esimerkiksi että kartta näyttää kaikki tiet mutta välttää mäet (erityistä tilaa jossa mäet näkyisivät ei valitettavasti ole!) Kun reitti on luotu, se tallennetaan ja synkronoidaan kelloon.

Kelloon voi myös ladata suoraan toisten käyttäjien reittejä. Itse en koe tätä hirmu hyödylliseksi, sillä valtaosa kartalla näkyvistä reiteistä on ihmisten lyhyitä lähiseutulenkkejä tai työmatkakulkemisia. Lisäksi tuntuu hieman tungettelevalta, että kotiseudun reittejä etsiskellessä pääsen näkemään että Leena S******n on lähtenyt oletettavasti työpaikaltaan kello 17.33 ja kävellyt metsikön läpi kotiinsa, joka sijaitsee naapuritalossani. Yksityisyysasetuksiaan saa toki muutettua, ja esimerkiksi omia suorituksiani ei löydy kartoista.

Suureksi miinukseksi on laskettava se, ettei reittikartoissa ole sanahakua, josta voisi löytää esimerkiksi tiettyjen kisojen tai klassikkoreittien reitit samoin tein. Yritin etsiä Helsinki City Trailin reittiä, mutta turhauduin klikkailemaan auki Eläintarhan kentän läheisyydessä olevia alkupisteitä ja annoin asian olla. Reittejä voi tuoda kelloon myös GPX-tiedostoina, joten voi olla paljon nopeampaa

Lisää GPS-reittien luomisesta Suunto-sovelluksessa tässä postauksessa.

Käytettävyys ja nippeliasiat

Suunto 3:n käyttöliittymä on sama kuin aikaisemmissakin kelloissa, ja se synkronoidaan Suunto-sovelluksen kanssa (iOS, Android). Käyttöliittymä on yksinkertainen, mutta siinä on käytettävyyden kannalta pieniä ärsyttäviä puutteita, kuten se, että esimerkiksi urheilulajivalikossa loppuun päästyä lista ei pyörähdä alkamaan uudelleen alusta, vaan täytyy selata kaikki vaihtoehdot takaisin ylöspäin tai palata aikaisempaan tilaan ja tulla takaisin selaukseen. Painikkeet ovat hieman jäykät, joten tuplapainalluksia sattuu usein. Kellosta voi myös vilkuilla saapuvat notifikaatiot ja puhelut, mutta varsinainen älykello se ei ole. Synkronointi Suunto-applikaation kanssa kestää välillä pitkään, etenkin jos synkronointia ei tee jokaisen suorituksen jälkeen.

Kellon kehys on ruostumatonta terästä ja lasi safiirikristallia, mikä tekee kellosta jämäkän mutta myös raskaan ja melko miehekkään tuntuisen. Varsinainen näyttö on kellossa melkoisen pieni kellotaulun kokoon nähden. Painoa kellolla on 66 grammaa. Siinä missä viime vuosien Suunnoissa GPS on ollut integroituna kellotauluun, palataan Suunto 5:ssä askel designissa taaksepäin, sillä GPS on sijoitettu kellotaulun alle omaan mölikkäänsä kuten vanhassa Ambit-mallistossa. Tämä aihettaa sen, että kellon istuvuuden säätäminen voi olla vaikeaa kapeammassa ranteessa. Mallasimme kelloa hoikkaranteisen ystäväni ranteeseen, jossa kelloa ei saanut kiristettyä kaarevuutensa takia niin tiukalle, että se pysyisi jämäkästi paikallaan.

 

Yhteenveto

Suunto 5 on monipuolinen ja laadukas urheilukello, jossa suorituskyky menee estetiikan ja käyttäjäkokemuksen edelle. Keskihintainen kello (ovh 329 €) on erinomainen valinta ihmiselle, joka vaatii paljon kellon sporttiominaisuuksilta mutta jolla ei ole käyttöä kompassin ja barometrin kaltaisille lisähintaa tuoville ominaisuuksille.

Plussat
+ akunkesto
+ urheiluominaisuudet
+ reittien luominen

Miinukset
– ulkoinen GPS-anturi
– kelloa on siirrettävä reilusti ranteessa luotettavan sykemittauksen saamiseksi
– applikaation ajottainen kömpelyys

 

 

*Kello saatu testilainaan Suunnolta. Kokemukset ja mielipiteet omiani.

Lue myös:
Testissä Garmin Forerunner 945
Testissä Suunto 9
Testissä Suunto Spartan Sport Wrist HR
Testissä Garmin Fenix 5 s
Testissä Suunto 3 Fitness

 

Sporttiteknologiaa, sporttia ja sekalaista hölinää Instagramissa @lottapumpui

RSS
Facebook
Facebook
Instagram