Tässä postauksessa paljastan, miksi varhaiskeski-ikäiset miehet rakastavat frisbeegolfia, ja millä tavalla kokenutkin treenibloggaaja voi olla täysi peelo.
Frisbeegolf on tosiaan siinä mielessä ihme laji, että sitä tuntuu harrastavan pääkaupunkiseudun joka ikinen kolmefemma – neljäfemma mies, mutta yhtään naisharrastajaa en tiedä. Yritin miettiä, onko naisilla vastaavaa innostuslajia, kenties jooga, mutta se taitaa koskea ikäluokkaa 25-35.
No eniveis, minut luvattiin viedä testaamaan frisbeegolfia, ja kysyin että mikä siinä oikein on, että joka jantteri viskoo näitä kiekkoja pusikossa. Kuulemma siksi, että “se on henkisesti ja fyysisesti haastavaa (aha on vai??), saa olla ulkona ja pääsee vaimoa pakoon. Tämä selvä.
Menimme Suomen ensimmäiselle frisbeegolf-radalle Helsingin Meilahteen. Rata on ollut siellä vuodesta 1983, kukapa olisi tiennyt! Ja arvatkaas otinko yhtään kuvaa. No en ottanut, kun en muistanut…
Nämä kuvat ovat huijausta! Otettu ihan muualla!
Pelin idea on siis heitellä liitokiekkoa elikkä frisbeetä radalla oleviin koreihin, mahdollisimman vähillä heitoilla.
Se ei ollut lainkaan niin vaikeaa, miltä kuulostaa. Tai sitten olin vaan niin hyvä (kuulemma olin). Voi johtua myös siitä, että en laskenut heittojen määrää. Suoritus ei sinänsä ollut mikään mestarillinen, mutta perusheittämisen oppi nopeasti ja homma ei ollut lainkaan niin turhauttavaa mitä odotin (vrt. minigolf). Tosin jos pyrkisi hyvään tulokseen, niin varmana alkaisi turhauttaa.
En ottanut kuvia radalla, mutta kotona oli pakko ottaa selfie kun ulkonaolosta tuli niin kiva tukka!!
16-reikäisen radan kiertämiseen meni pari tuntia, ja se oli kyllä mukavan leppoisaa ulkonaoloa. Henkisesti haastava laji on, jos pelaa tosissaan. Fyysisesti nuo Meikun kalliot eivät juuri haasta, joten laji sopii kyllä ihan kaikenkuntoisille. Radalla näin lukuisia miespelaajia, mutta vain yhden naisen itseni lisäksi, ja hänkin oli vain poikansa seurana. Hämmentää edelleen, miksi laji on niin voimakkaasti sukupuolittunut.
Lopputulemana: Kivaa oli, ja saattaisin ihan ehdottomasti mennä uudestaankin.
Vastaa