Yhteistyössä Engelberg-Titlis
Jos mielii jätemäkeä parempaa mäkitreeniä ja haluaa katsella upeita maisemia juostessaan, kannattaa suunnata Sveitsiin. Tällaista oli polkujuoksu Engelbergissä.
Yhteistyössä Engelberg-Titlis
Jos mielii jätemäkeä parempaa mäkitreeniä ja haluaa katsella upeita maisemia juostessaan, kannattaa suunnata Sveitsiin. Tällaista oli polkujuoksu Engelbergissä.
//Yhteistyössä NUTS House
Jos olette seuranneet blogiani pidempään, olette taatusti huomanneet että metodini polkujuoksukisoihin valmistautumiseen on pitkälti ollut “soitellen sotaan”. Olen kyllä miettinyt juoksemista ja kisaan valmistautumista, mutta jättänyt systemaattisen treenaamisen sikseen, havahtunut muutamaa viikkoa ennen kisaa ja käynyt juoksemassa yhden pitkiksen, masentunut huonosta kunnostani ja päättänyt keskittyä kyykkäämiseen ja maastavetoon ja yrittää olla ajattelematta juoksemista ennen starttia.
Vuoden viimeinen polkutapahtuma summattuna yhteen virkkeeseen: oli kivaa, kunnes ei ollut enää yhtään kivaa.
Jos on jalat, osaa juosta. Vai osaako sittenkään? Ja miksi olemme niin leväperäisiä, mitä tulee oikein treenaamiseen?
Osallistuin viikonloppuna elämäni ensimmäiselle ultramatkalle NUTS Karhunkierroksella. Täyttyivätkö tavoitteet ja tuliko itku lopulta sittenkin?
Jos tekisi päätelmiä elämästäni Instagram-feedini tai viime aikojen urheilujeni perusteella, voisi väittää että minä olen a) kova sosialisoimaan b) kova juoksemaan. En vain ole kumpaakaan.
Powered by WordPress & Theme by Anders Norén