Blogin kirjoittaminen on viime viikkoina jäänyt vähän vähemmälle, koska, no, olosuhteet. Tässä pieni kuulumisten päivitys näinä poikkeustila-aikoina.
Avainsana: duuni Page 1 of 5
Omasta elämästä tulee aika paljon helpompaa kun kehtaa pyytää.
Eli ajatuksia sanan ei maagisesta vaikutuksesta ja tuottavuusajatusten taltuttamisesta.
Mitä haluan tehdä työkseni? Voiko sipsien maisteleminen tai koiranpentujen leikittäminen olla ihmisen työ? Ja onko mahdollista tyydyttää kunnianhimonsa ja pysyä samalla järjissään?
Törmäsin tähän vanhaan kirjoitukseeni. Se on vuodelta 2015 mutta edelleen ajankohtainen. Ajattelen monesta asiasta edelleen samoin, mutta on myös tapahtunut joitakin muutoksia!
Kuinka kauan uupumuksesta parantuminen kestää? Voiko siitä ylipäänsä parantua täysin koskaan? Tuleeko treenaamisesta enää mitään burnoutin jälkeen?
Olen ollut nyt joitakin viikkoja siitä erikoisessa tilanteessa, että elämässä on ollut poikkeuksellisen vähän suorittamista. Tai siis suorittamista on ollut edelleen kaikenlaisten byrokraattisten kommervenkkien, projektien ja työkuvioiden merkeissä, mutta tahdin hidastaminen on auttanut huomaamaan, kuinka turboahdettua oma elämä on normaalitilanteessa.
Olen nyt ollut työttömänä pari kuukautta. Tämän olen oppinut tähän mennessä työelämästä, työnhausta ja työttömänä olemisesta.
“Mikä on sun suurin vahvuus, missä olet erityisen hyvä?” minulta kysyttiin hiljan työhaastattelussa.
Mitä kuuluu nyt, kohta kaksi vuotta työuupumuksen jälkeen? Miten burnoutista parannutaan? Miltä tuntuu palata töihin työuupumuksen jälkeen? Ja muuttuuko mikään sairausloman jälkeen, itsessä tai työmaailmassa?
