Näppituntumalla nelisen kiloa jäätelöä. Asteita plus neljä, tuuli neljä metriä sekunnissa. Neljä Teräsmeduusaa. Olosuhteet eeppiselle kesän uutuusjäätelöiden testaamiselle olivat mitä parhaimmat.


Olimme saaneet Pingviini-jäätelöltä testattavaksi lähes jokaisen tänä keväänä lanseerattavan uutuusmaun. Suurimpia riemujamme oli se, että mukana oli myös muita kuin uutuuksia: lapsuudestamme tuttu Super on tehnyt paluun. Perinteisen suklaan rinnalle on tuotu myös laku. Se oli oikein jees, mutta suklaa vei silti voiton. Lakupas. Suklaa. Laku!

Osa meistä kaipaili takaisin vaaleanpunaista Superia. Siinä oli niitä suussa poksuvia rakeita, muistatteko? Pinkkiä Superia saadaan odotella, ja varmaan turhaan, mutta poksuvat rakeet ovat jo bäk!

Pirulo Sparkle -mehujäässä on mukana “karkkeja” jotka napsuvat suussa. Makukin on kiva. Söisin tätä krapulassa, paitsi jos olisi sellainen krapula, että pelkään kaikkea, kuului kommentti. Pirulo Sparkle saa varmasti myös lasten suosion!

“Tällaista voisi saada sairaalassa.” “Joo, vanhainkodin jäätelöä.”

Testin suurimpia pettymyksiä olivat isot Pingviinituutit. Kokoa on, mutta makua ei. Jäätelöissä oleva sydän oli outo. Vaaleanpunainen maistui lapsuudelta, mutta sanotaan nyt suoraan että ei 80-luvun lopun maut aina sellasia olleet, että niitä kaipaisi takaisin (paitsi Super). Tuuttien puolustukseksi sanottakoon, että jokseenkin miedot maut eivät olleet parhaimmillaan tässä jätskiöverimaistelusetissä – Lotta kertoi appelsiinisen version maistuneen paremmalta toisena päivänä.

Pätkis-puikkoa on hehkutettu ympäri somen. Suurina Pätkis-faneina odotuksemme olivat korkealla. Tulos: kyllä sitä syö. Ei pahaa ollenkaan, mutta taisimme odottaa jotain ylimaallista. (Siis faniutemme on sitä tasoa, että olemme suunnitelleet Pätkis-patsaan.) Puikon pelastaa sen sisältä löytyvä Pätkis-sydän, mmm.

Aikuisen maun jädeinä testissä edustivat Classic tummasuklaa-karpalo ja tummasuklaa-suolainen kinuski sekä Mövenpickin Fruity & Creamy -sarjan Forest Fruits & Swiss Cream ja Exotic Fruits & Swiss Cream.

Classicin tummasuklaa-karpalo upposi vähintään kohtuullisesti kaikille, vaikka karpalon maku olikin esanssinen ja outo. Sen sijaan edes neljä täysin pelotonta Teräsmeduusaa ei pystynyt viimeistelemään tummasuklaa-suolainen kinuski -puikkoa. Tuhti puikkendaali oli kenties väärässä atmöksessä ja seurassa. Joka tapauksessa – ei jatkoon.

Fruity & Creamy -purkit sisälsivät juuri sitä mitä lupasivatkin. Raikasta on, ja kermaista myös. Muut eivät innostuneet, mutta Miialle maistui!

Aloimme olla jo vähän harmissamme, kun mikään ei iskenyt täysillä. Sitten iskimme lusikkamme Fazerina- ja Salmiakki-purkkijäätelöihin.

Oi että kuulkaa! Fazerinan jäätelömassa oli erittäin herkullista, ja kastike vielä ihanampaa! Sitä mässättiin minkä jo yltyvältä makeaellotukselta voitiin. Kun purkki oli jo pistetty kiinni ja päätymässä takaisin kylmäkassiin, huomattiin Ninan kaivaneen sen esiin ja kiskovan salaa vielä muutaman lusikallisen.

Salmiakkijäätelö taas tuli pelastajaksi sen kaiken makeuden keskelle. Tasaisen harmaa (ei siis musta, kuten pakkauksessa kerrotaan) jäätelömassa ei paljoa luvannut, mutta rumat ne vaatteilla koreilee ja sillee, ai että miten makoisaa! Paljon parempaa kuin karkki-esikuvansa.

Salmiakkijäden suosiosta kertoo myös se, että se vietiin meiltä kirjaimellisesti käsistä. Tarjosimme ylijäämäjädejä muille puistossa hengaaville, ja Salmiakki-purkki haluttiin ehdottomasti ottaa, siitä huolimatta että se oli jo neljän Meduusan korkkaama!

Maistamatta jäi Puffet suklaa. Eiköhän jokainen tiedä miltä se maistuu. Vai tietääkö? Onko se uutuusmaku? Häh? Ja sen vaan haluamme sanoa, että minttupuffet on parasta.

Viimeisimpänä käsiteltäköön case Apetit Vegepops. Propsit ideasta tehdä kasvis-hedelmä-mehujäitä. Isot miinukset mausta. Ehkä joillekin, ehkä kasvissorbetti-henkisesti jossain tilanteessa, mutta muuten ei. Ei. Ei. Ei.