Salille pukeutuvat naiset

Tiedätkö heidät? Kyseessä ei tarvitse olla kuntosali. Tanssisali käy yhtä hyvin. Tai vaikka juoksutapahtuma. Jopa uimahalli.

Siellä heitä on. Noita outoja olentoja.

Liikuntapaikka kuin liikuntapaikka, sinne ilmestyy aina naisia, joilla on kiva, mietitty ja yhteensopiva treeniasu. Asu sopii tietysti myös lajiin.

Joogatunnilla näillä naisilla on kuviolliset, kierrätetyistä juomapulloista kudotut trikoot, eksootillisesti leikattu toppi, roikkuvat korvakorut ja väljä, läpikuultava neule.

Kuvan henkilö on lopen kyllästynyt sekä asuunsa kokonaisuutena että kiskomaan trikoitaan ylöspäin.

Twerkkitunnilla taas yllä on polvista pätkäistyt verkkosukkahousut, juuri oikealla tavalla törkeät mutta eivät liikaa paljastavat sortsit ja väljä asennetoppi.

Kuntosalilla päällä on olkapäitä korostava toppi trendikkäässä värissä ja pakaraa kiihkeästi hyväilevät trikoot.

Naama on toki freesi, meikillä tai ilman. Päälaella keikkuu terhakka poninhäntä ja kallo on sillä tavalla muodostunut, että hiuksia voi pitää poissa silmiltä elastisen pannan avulla.

Ai kun nätisti on paita! Mitä sitä turhaan oikomaan!

Sitten ollaan me muut. Tai ainakin minä, ehkä meitä on enemmänkin?

Teoriassa minulla on paljon kivoja treenivaatteita. Jopa eri lajiin omiaan. Koska olen aika värirajoittunut, eli niiden pitäisi sopia yhteen.

Tästä huolimatta näytän treenatessani jumppakassi-almalta. Kyseessähän on kassi-alman vähemmän tunnettu sisko, joka on ihan yhtä lääväinen, mutta liikunnallisemmassa viitekehyksessä.

Kun olen treenipaikassa perillä, kassistani ilmestyy täysin satunnaisesti sinne valikoituneita riepuja, jotka eivät sovi yhtään yhteen. Eivätkä minulle.

Alta vilkkuvat rintsikat olivat keltaiset yhden käyttökerran ajan. Sitten pesin ne ja niistä tuli harmaat. Jee.

Jotenkin onnistun aina hankkimaan treenivaatteita, joista tissit pullahtavat yllättäen ulos tai joita joutuu jatkuvasti kiskomaan ylöspäin. Vaikka vaate olisi sovituskopissa hyvä, kotona käy jotain outoa. Tai viimeistään pesujen jälkeen.

Silloin kun vaatteet istuvat hyvin, käytän niitä vuosia niin, että ne ovat jo kulahtaneita riepuja. Hyvinistuva, siistikuntoinen ja yhteensopiva asu on mahdottomuus.

Laitoin sitten läpikuultavan paidan alle eriväriset, kuviolliset rintsikat. Classy.

Ja elastisesta pääpannasta ei puhettakaan!! Se ei pysyisi paikallaan vaikka sen liimaisi kiinni otsaan ja niittaisi hiuksiin.

En vaan kerta kaikkiaan tajua, miten sellainen freesi ja kiva liikuntalook oikein toteutetaan. Suunnittelevatko ne salille pukeutuvat naiset asunsa etukäteen vai tuleeko se luonnostaan? Eivätkö he ikinä survo aamupaniikissa jumppakassiin ensimmäisenä käteen osuvia, suunnilleen puhtaita vaatteita? Kulkevatko tyylisilmä, organisointikyky ja jumppapantaan sopiva kallonmuoto samassa geenissä?

Lempisäärystimeni täydentävät asun kuin asun. Asteen lääväisemmäksi, siis.

Kaikkein uskomattominta porukkaa ovat ne purjehtivat naiset, jotka astuvat veneestä tyylikkäässä edustusasussa, eivätkä pukeutuneena legginsien päälle kiskottuihin kuorihousuihin, fleecetakkiin, kuoritakkiin, työhanskoihin ja ilmaislahja-pipoon, sekä tietysti ne naiset, jotka huojahtelevat maratonin maalissa rennon tyylikkäissä, yhteensopivissa collegeasuissa.

Helly Hansenin Salt Flag -takki (saatu) sentään on hieno ja toimiva. No on toi pipokin!

Miten te teette sen, salille pukeutuvat naiset? MITEN?!

P.S. Salille hajustautuvat naiset (ja miehet): lopettakaa! Deodoranttia ja hajuvettä EI TARVITSE suihkuttaa pukkarissa ennen treenejä, eikä varsinkaan niin että muut pökrää. Kiitti.

Previous

Poikaystävä paljastaa

Next

Vaarantavatko voimisteluseurat lasten terveyden??

6 Comments

  1. Liina

    Niin! Niin! Minäkin haluan tietää!

    Itse menen aina jumppaan samoissa vaatteissa. Se johtuu siitä, että ne ovat pyykkitelineellä kuivumassa, enkä halua laittaa niitä välillä kaappiin jos kerran voin olla laittamattakin. Kerran mietin jo, tunnistetaanko minut siellä lähinnä vaatteistani. Kulahtaneen treenipaidan nainen.

    Mutta nitojaa en siihen pääpantaan olekaan vielä kokeillut.

    • Sofia

      Joo mulla on aika sama, että tulee aina otettua ne samat…siksi kun ne on vähiten huonot 😀

      Oon kans kelannut, että luuleeko muut että en edes pese niitä vaatteita koskaan 😀

  2. Täällä kans yksi jumppakassi-alma! Päättelen, että typerryttävä lookini johtuu a) siitä, että edellisen kommentoijan tapaan valikoin mukaani kamppeet, jotka pyykkitelineeltä käteen sopivat ja b) siitä, että vaatteita ostaessani mietin, tuntuvatko ne mukavilta ja unohdan katsoa peiliin.
    Sitten eri tilanteissa tulee aina sellainen olo, että olen väärässä paikassa nukkavieruine olemuksineni. Ja koska muut osaavat pukeutua, ovat he myös liikunnallisesti lahjakkaampia kuin minä. Ja ihan varmasti paremmassa kunnossa, kun jaksavat kerran panostaa kamppeisiinsa.

    • Sofia

      Joo siis varmana se pätevyys ja kyvykkyys heijastuu vaatteista 😀

      Mä en ymmärrä mitä tapahtuu, kun yritän valita vaatteet mukavuuden mukaan ja sit ne ei kuitenkaan pysy päällä tai rullaantuu oudosti tms…

  3. Maria

    Haha eikä 😀 niin hauskasti kirjoitettu!
    Tunnistan molemmat ja olen ollut molempia. Kun aloitin tanssin, minulla oli ehkä kaksi eri settiä liikunta vaatteita ja olo oli juuri tuo jumppakassi-alma. Pikkuhiljaa kun harrastus vei mennessään eikä vaatteetkaan enää riittäneet määrällisesti, aloin ostaa tanssi vaatteita sillä silmällä että ne näyttäisivät hyvältä tanssiessa. Nykyään olen tuo jolla on mietitty asu tunneilla. Vaatevarasto on siis karttunut vuosien varrella. Valitsen vaatteet usein etukäteen, kivoimmille tunneille joskus jo viikkoa ennen 😀
    Muuten en ole erityisen kiinnostunut muodista tai pukeutumisesta. Tanssitunneille pukeutuminen on vaan hauskaa ja tuo vähän extraa tunneille kun näyttää omasta mielestä kivalta.

Vastaa käyttäjälle Liina Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Powered by WordPress & Theme by Anders Norén