Paluu ruotuun – viikkokatsaus 2

Yksi onnistunut viikko ei vielä tee naisesta arjen ja säännöllisen treenaamisen mestaria, kuten vanha viidakon sananlasku sanoo. Ensimmäinen viikko oli onnistunut, mutta miten kävi toisella viikolla, kun duunikiiret vyöryivät päälle toden teolla?

Ounastelin viime viikon lopulla, että nyt päättyvästä viikosta tulisi jo kunnolla kiireinen. Ja niin kävikin. Maanantaina aamulla tuntui, että työkiireet löivät halolla päähän heti kun sain läppärin auki. Otin kuitenkin asiakseni yrittää pitää muustakin elämästä kiinni, vaikka duunia olisi tehtäväksi kellon ympäri. Tunsinkin tietynlaista onnistumisen tunnetta, kun löin koneen kiinni neljän jälkeen ja sanoin tiimille että meikä häippäisee nyt salille, älkää soitelko ellei talo tai joku asiakkaista ole tulessa.

Tältä viikko sitten näytti:

Treenit:
Ma: Crossfit 1,5 h (etukyykkyjä, bulgarialaisia askelkyykkyjä, pidempi jumppa jossa käsipainotempauksia, kyykkyjä ja juoksua), fillarointi 1 h
Ti: Fillarointi 1 h
Ke: Crossfit, 1,5 h (tankokomplekseja, renegade rowta, soutua), fillarointi 1 h
To: Fillarointi 1 h
Pe: Polkujuoksu, 1 h 10 min, 9 km
La: Fillarointi 20 km
Su: Kevyttä palauttavaa

Treenit kulkivat tällä viikolla ihan hyvin – paitsi juoksu! Harvoin on ollut niin paskaa lenkkiä kuin perjantaina. Fiilis oli huono, kunto surkea, polut ihan tyhmiä. Analysoin dataa lenkin jälkeen ja tajusin että olin reittinavigointiin keskittyessäni juossut alkuun liian kovaa, joten ei ihme että homma tyssäsi nopeasti ja lopussa piti jo kävellä välillä. On hauska huomata, että kroppa alkaa tottua taas treeniin ja jopa kaipaa sitä – kevyen viikonlopun aikana on tuntunut siltä että tekisi jo mieli taas treenata kovaa. On vain oltava tarkkana, ettei treenimopo lähde käsistä ja määrät kasva liian korkeiksi liian nopeasti.

Parasta perjantain lenkissä oli se, että se lopulta loppui.

Uni:
Arkiunet 5-8 h
Viikonloppuna 9 h

Yöheräilyt tekivät comebackin, valitettavasti. Yhtenä yönä valvoin useamman tunnin pohdiskelemassa kaikenlaista, seuraavana yönä onneksi nukuin taas keskeytyksettä. Parhaat sikeät vedin taas viikonloppuna, 9 tuntia keskeytyksetöntä unta tuntui ihanalta.

Työn ja muun elämän suhde:
8+

Hektinen viikko töissä, mutta sain pidettyä rutiineista kiinni kiitettävästi. Yhtenä päivänä tein reilut 10 tuntia töitä, muina päivinä normituntien puitteissa.

Viikonlopun askareisiin kuului uuden takapakan ja uusien ketjujen asentaminen fillariin.

Ravinto:
Kelvollinen viikko syömisten suhteen kokonaisuudessaan. Tämän viikon kokeilu on ollut tehdä arkiaamuiksi smoothie, jottei nälkäkiukku iske tunteja ennen lounasaikaa. Pisimmän työpäivän aikana join poskettoman määrän kahvia, mikä pisti miettimään, että vähentämisestä ei varmaan olisi haittaa. Paino 67 kg.

Yleisarvosana viikolle:
9-. Hyvä normaali kiireviikko. Tämän enempää kiirettä ja stressiä ja projekteja en tosin haluaisi tällä hetkellä, jotta muu elämä ei kärsi.

Odotukset ensi viikolle:
Normiviikko, muutama uusi projekti käynnistyy mutta onneksi muutama saadaan myös päätökseen. Juoksun määrää treeniohjelmassa pitää lisätä, Vaaroille ei ole enää montaakaan viikkoa.

Olihan sitä pakko lähteä testaamaan uutta takapakkaa pienelle lenkille. Särkymättömät aurinkolasit saatu Gloryfylta.

Lue myös:
Paluu ruotuun – viikkokatsaus 1
Treenaamisen aloittaminen uudelleen – jälleen kerran

Previous

Kun kuppi meinaa mennä nurin

Next

Meduusan verkossa 3/2018

2 Comments

  1. sarianna

    Hei tsemppiä arjen mestarointiin! Ei se aina helppoa ole, mutta päivä kerrallaan. Tällainen rehellisyys on yksi niistä syistä, miksi tämä sun (ja teidän) blogi on mulle sellainen aito hyvänmielenblogi. Täältä ei löydy kiiltokuvia vaan inhimillisyyttä. Ja kunnon asennetta. Kiitos!

Vastaa käyttäjälle sarianna Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Powered by WordPress & Theme by Anders Norén