Oluen ystävinä Teräsmeduusat arvioivat noin viikottain meduusan verkkoon tarttuneen oluen tai useampia. Tällä kertaa kulautimme kuopiolaista vehnäolutta.
Savolaismeduusamme Nina viettää pääsiäistä kotikonnuillaan Kuopiossa. Näin päädyimme testaamaan ehtaa Leväsen lähiössä pantua Iso-Kallan panimon Savo Witbier -vehnäolutta.
Witbierin kerrotaan olevan belgityylinen raikas vehnäolut. Olusta on maustettu appelsiininkuorella ja korianterinsiemenillä. Maltaat ovat mallia pilsner, vehnä- ja kaurahiutaleet sekä munich ja humala perle.
Iloisen kellervän, kesäisenkin värinen vehnäolut on aluksi lupaava. Tuoksu on lajityypille ominainen. Maku sitten kuitenkin hiukan, ööh, vaisu. Simaisa ja helposti juotava kyllä, mutta raatimme jäi kaipaamaan sitä jotakin.
Savolainen lähiöolut kotoisan vilkkaassa ympäristössä
Nina: Joisin tätä mieluusti vappubrunssilla. Tai ehkä vaan kaipaan vappua ja brunsseja. Voisikohan tuoppiin tiristää sitruunaa? Ja pistää pari rusinaakin? Tällaisenaan ihan ookoo, mutta en näkisi syytä ostaa uudestaan. Paitsi kotikulmien kannatuksen vuoksi. Hyvä Kuopio! Hyvä Levänen! Missä Jynkän oma panimo???
Miia: Tämä tuoksuu tosiaan miellyttävän vehnäoluiselta (ja kiljulta). Seuralainen väittää, että maistaa tässä kauran. Jälkimaku yllättävän voimakas vaikka muuten jää vähän mitäänsanomattomaksi. Ei päässyt uudeksi suosikiksi, mutta en sylje lasiin, jos tätä joskus tuoppiini uudelleen ilmestyy.
Lotta ja Sofia: Ai mikä witbier? Me juotiin jotain Kaislan omaa IPAa.
Nina intoutui antamaan Iso-Kallalle vielä toisen mahdollisuuden ja nappasi paikalliselta baaritiskiltä Kimmo Timonen American Lagerin. Puolustajan kalja oli suorastaan hyökkäävä. Ei jatkoon.
Pienpanimot, haluamme tykätä teistä. Tällä kertaa sydän ei kuitenkaan pakahdu.
Vastaa