Noin viikon olut Berliinissä!

Oluen ystävinä Teräsmeduusat arvioivat noin viikottain meduusan verkkoon tarttuneen oluen tai useampia.

Sofia kävi pääsiäislomalla Berliinissä ja raportoi kaupungin mittavasta oluttarjonnasta päälimmäiset tärpit:

“Nyt ei kannata odottaa syväluotaavaa analyysiä, vaan olla kuten lomalla. Eli ottaa vastaan se, mitä eteen tulee ja pöytään kannetaan!

Yllä oleva olut on ensimmäinen, jonka kaupungissa ryystin. Ravintelissa kukkuivat käkikellot, ja takasta tarttui savunhaju niin takkiin kuin tukkaankin. Loppumatka menikin lisää hajuja itseensä keräillessä! Itse oluesta en osaa sanoa mitään muuta kuin että kyllähän se maistui. Ja totta munassa sitä haluaa juoda olutta, jossa on seksistinen ja stereotyyppinen etiketti, pakko olla namskis!

Radler, oi armaani. Radleri se on maailman paras keksintö. Ja radlereista parasta oli ennenvanhaan mielestäni tämä Gösser (kuten etikettikin sen sanoo: GUT, BESSER, GÖSSER). Mutta nyt on myönnettävä, että ehkä se oli nykymakuuni hiukkasen liian makeaa.

Radleria löytää Berliinistä joka nurkalta. Suosittelen ostamaan kiskalta ja jäämään kioskin eteen muodostuviin kiskabailuihin. Suomessa sama touhu aiheuttaisi sen, että pollarit soitettaisiin paikalle alta aikayksikön.

Berliinissä, kuten kaikkialla Saksassa, vehnäolutta pitää sinun ryystämän. Se ei ole vapaavalintainen juttu. Tässä särvin mallasjuomaa pienen itämaisravintolassa nimeltään Thai Huong Snack. Paikka löytyy Kastanienalleen sivukujalta, ja he mainostavat termein “good and cheap”. Kuten seuralaisen kanssa totesimme: MIKSI he valehtelisivat?

Eivät muuten valehdelleet ja olutkin oli varsin erinomaista. Sitä tarjottiin jalkapalloteemaisista tuopeista, jotka seuralainen halusi varastaa. Emme varastaneet koska ei tässä sentään mitään rikollisia olla!

No sitten. Tästä oluesta haaveilimme jo kun näimme kadunvarsimainokset. Kukapa ei riemulla nauttisi olutta, jota mainostaa lapsi!!

Loppumatkan ajan tätä juomaa kutsuttiinkin lapsiolueksi. Mausta emme osaa sen kummemmin sanoa, mutta jos saat riipiä olutta lämpimällä terassilla maaliskuussa ja olutpullossa on tuommoinen jänskä korkki, niin joko olet vaan tyytyväinen tai sitten olet hemmetin hankala ihminen jonka on parempi olla soittamatta tänne enää koskaan.

Mistään emme valita.

Koska seuralainen tykkää juoda ns. hapanta, piti hälle tietysti hankkia berliner weisseä. Kyseinen oluttyyppihän on matala-alkoholinen, happamehko ja hedelmällä maustettu vehnäolut. Suomesta saa ainakin Põhjalan ihanaa Kreuzberg Weissea. Jo ajatteleminenkin herauttaa veden kielelle!”

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin teidät saatteli Sofia, jonka tontilta löydätte pian raporttia Berliinin nakukylpylöistä ja muista ehdottomista mestoista!

RSS
Facebook
Facebook
Instagram

Previous

Kun kotijoogi pilatestunnilla kävi

Next

Millaista on olla huonoin?

2 Comments

  1. MMinne

    Oijoi, ihan tässä herahti vesi kielelle juttua lukiessa. Olisipa sen sijaan herahtanut vähän vehnistä, nammm..

Vastaa

Powered by WordPress & Theme by Anders Norén