Naiset elämänsä heilimöinti-iässä

Eli avoin kirje Pirkko Arstilalle. Katso myös kivat kuvat!

Hyvä rouva Arstila,

me Teräsmeduusat luimme huolestuneina (sittemmin jo poistetun*) Et-lehden sivuilla julkaistun kolumnisi siitä, kuinka naiset “heilimöinti-iässä” eivät valitse naisellisia kukkamekkoja verhoamaan suomalais-ugrilaisia vartaloitaan. Koska koemme olevamme juuri niitä ihmisparkoja, joita tekstissänne kovasti haluatte ojentaa (preferoimme jumppatrikoita, suttuista meikkiä ja meillä on ne kuuluisat suomalais-ugrilaiset kauhistuttavat tukevat sääret joita ei sovi näyttää), haluaisimme kertoa Teille jotakin.

”Katselin tyttöä ihmetellen, miksi nuori nainen elämänsä heilimöinti-iässä haluaa pukeutua noin rumasti”, kirjoitti Arstila.

Oletteko Te, rouva Arstila, koskaan ajatellut että ehkä haluamme näyttää tältä? Että meillä on parempaakin tekemistä kuin korostaa naisellisia synnytyslanteitamme ja sutaista silmiin tropiikin yötä? Että saatamme viihtyä parhaiten mukavissa vaatteissa – jotka, Luoja paratkoon, olemme valinneet ihan itse emmekä miesten miellyttämisen takia?

”Koska sääret ovat arvattavasti tukevat, helman pitäisi olla sopivan pitkä, mutta nilkat saisivat näkyä.”

Ja oletteko Te koskaan ajatellut, että maailmassa on paljon miehiä, joille on ns. ihan vitun hailee, verhoammeko vartalomme kukkamekkoihin, jotka on valittu juuri oikein kadottamaan paksut sääremme mutta paljastamaan elegantisti, mutta ei vihjailevasti, hieman nilkkojamme.

”Hameen leyhähdellessä hän näyttäisi hoikemmalta kuin olisikaan.”

Haluaisimme haastaa Teidät kokeilemaan millaista on “pukeutua rumasti”: laittakaa trikoot, älkää laittako meikkiä, menkää ulos välittämättä siitä, kuinka lisääntymiskelpoiselta näytätte. Kokeilkaa miltä se tuntuu. Lupaamme, se on ihanaa.

Lue myös: Teräsmeduusojen vinkit edustuspukeutumiseen

*Internet ei unohda, joten poistetun kolumnin voi vielä lukea täältä. Emme tosin suosittele, sen verran on sakeaa.

RSS
Facebook
Facebook
Instagram

Previous

Mustien varpaankynsien mysteeri

Next

Marrasputki tähän asti: valoa kohti

2 Comments

  1. Katariina

    Ei lisättävää! Kiitokset päivän nauruista 😀

  2. Mun oli myös pakko kaivaa kolumni cachesta, koska missasin sen alkuperäisen. En olisi varmaan sitäkään jaksanut, ellei Arstila olisi selitellyt kolumniaan, että nuorena hänen ikäluokkansa oikein kilpaili sillä, kellä on hoikin uuma.

    O tempora, o mores.

    Onneksi nykyään puhutaan jo edes vähän siitä, onko syömishäiriön hankkiminen yhdentekevissä kilpailutilanteissa pärjätäkseen a) järkevää b) pölöä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Powered by WordPress & Theme by Anders Norén