Miten selvitä kun on ihan saamarin väsynyt?

Viime viikkoina olen vähän reipastunut, mutta silti ison osan ajasta olen todella väsynyt. Niin väsynyt, että päivässä ei ole yhtäkään kovin virkeää hetkeä, ja että kaikki tekeminen tuntuu ponnistukselta.

Kukaan ei tiedä mistä tämä johtuu, en minä itse eivätkä lääkärit. Tekemisen raskaus on nimenomaan fyysistä, vaikka en kiellä etteikö tässä olisi jotain syvää sielullistakin väsymystä. (Siis totta kai on.)

Kaikki verikokeeni paitsi yksi kilppariarvo ovat ok, ja kyseinen arvo ei kuulemma merkkaa mitään, mitäs läksit kikkeliskokkelis. Keuhkokuvat ovat normaalit. Sydänfilmi on lisälyöntejä lukuunottamatta normaali. Hemoglobiini on oikein hyvä.

Mutta hengästyn kaikesta, koko kroppa on jäykkä, enkä jaksaisi tehdä melkein mitään jos en tekisi väkisin.

JUST tollainen olo mulla on. Varsinkin aamuisin!

Miten tällaisen kanssa sitten pärjää?

Outoa kyllä, pärjään ihan ok (siis väkisin). Mikä tosin johtunee siitä, että minulla ei ole vaihtoehtoja.

En voi pitää sairauslomia, enkä näe että sairausloma olisi mitenkään hyväksikään. Minulla ei ole vanhempia tai muitakaan sukulaisia, jotka voisivat vaikka hoitaa lapsiani tai jeesata muuten. Kaikki pitää itse tehdä!!! Eikä tämä ole mitään marttyyri-itkemistä, se nyt vaan on fakta että tähän pitää sopeutua koska muutakaan ei ole tarjolla.

Mutta miten asiat järjestää niin, että jaksaa jäätävästä väsymyksestä huolimatta?

Olen tarkkaillut itseäni, ja minulla on ihan tietyt asiat, joista on pakko pitää kiinni.

Ensinnäkin nukkuminen. Alle kahdeksan tunnin ei saa unet jäädä, ei missään tapauksessa. Yritän myös mennä viikonloppunakin “ajoissa” nukkumaan ja nousta “ajoissa”, koska heti kun herpaannun hetkeksikään, kroppani haluaa palata luontaiseen rytmiinsä (nukkumaan 1-2 aikaan yöllä ja ylös 10 aikohin).

Toiseksi liikunta. Väsyneenä ja voimattomana on aika perseestä liikkua, mutta minkäs teet. Sopivan kuormituksen löytäminen on vähän haastavaa: liian löysä treeni ei auta, mutta liian kova pahentaa tilannetta.

Kolmanneksi aktiivinen elämä. Kun väsyttää, ei huvita lähteä minnekään, mutta siihen moodiin ei missään tapauksessa saa jäädä. Pitää mennä tekemään asioita, tai sitä väsyy entisestään. Harva asia on ankeampaa kuin kotona jaksamattomuuden takia möllötetty elämä. Eri asia sitten jos se möllötys on tietoinen valinta.

Kas tässä Yvette x Martina -muotinäytöksessä, jossa oli tosi hauskaa vaikka sitten väsyttikin kolme päivää!

Neljänneksi ruokavalio. En jaksa spennata enkä väkertää, mutta syön niin paljon marjoja, kasviksia ja hedelmiä kuin saan alas menemään. En tosin tiedä onko siitä mitään hyötyä!

Kahvia en todellakaan välttele, mutta alkoholin jätin kokeeksi pois. Silloin en huomannut eroa, mutta nyt kun olen ollut jopa bailaamassa huomaan, että kyllähän se väsyttää.

Viidenneksi riman lasku. En tee asioita joita “pitäisi” ja olen opetellut olemaan välittämättä siitä kitinästä, mikä asiasta seuraa. Joku alkaa aina mankua kun asioita ei tee hänen tavallaan, mutta siinähän mankuu.

Olen opetellut olemaan välittämättä myös siitä, mitä itse ajattelen, että minun pitäisi tehdä. Olen neljä päivää kuukaudesta yksin kotona, ja silloin en useinkaan tee muuta kuin treenaan töiden jälkeen ja sitten makaan sohvalla loppuillan. Se tilanne on juuri nytkin, ja keittiössä on läjäpäin tiskejä, täällä pitäisi imuroida ja kaikki hyvät alusvaatteeni ovat likaisia eli pyykkiäkin pitäisi pestä. Nousenko tästä tekemään noille asioille jotain? No en!

Bonuskohta. Toivon tässä kohtaa lukijan huomaavan, että seuraavan kokemuksen kertoo henkilö, jonka ainoat lääketieteelliset opinnot ovat psykiatrian puolelta, ja siellä tuli opittua esim. se, että epämääräistä itselääkintää ei pidetä toivottavana käytösmallina. No eniveis, ainoa poikkeava veriarvoni on tosiaan yksi kilpirauhasarvo, ja en syö jodioitua suolaa. Joten ostin Kelpamax-merilevätabletteja, joista saa jodia päivän saantisuosituksen verran. Lumetta tai ei, mutta olossa oli eroa jo parissa viikossa. Lääketieteellisesti epäpätevät neuvot päättyvät tähän.

P.S. Joku varmaan heti kommentoi, että ferritiini. Eivät ole jostain syystä mitanneet sitä vaikka ihan kaikki muu mahdollinen on katsottu…

P.P.S. Jos sinulla on jotain piristymisneuvoja joissa ei käsketä lopettamaan kahvin juontia, niin kerro ihmeessä!

RSS
Facebook
Facebook
Instagram

Previous

Kaikki kuihtuu, kuolee pois

Next

Tärppejä Karhunkierrokselle

6 Comments

  1. Liina

    Masennuslääkitys.

    Sori. I’ll get me coat. (Mutta caveat: se auttoi mua. Kahvinjuontia en lopettanut. Nytkin on tässä kahvimuki jossa lukee, usko tai älä, “megajöögeli”. Yritin ihan tavallista isoa ostaa mutta eivät antaneet.)

    • Sofia

      Luulen että ihmisen pitäisi olla masentunut jotta masennuslääkkeistä olisi apua… Henkisperäistä tämä varmana osittain on, mutta mun mieliala on vähintääkin kohtuullinen. Mutta kuulemma niillä on tarjota sellaista uudenaikaista mömmöä joka laittaa vauhtia masiinaan. Vähän niinkuin amfetamiinia. Saisinkohan sitä 🤣

      • Liina

        MISTÄ SELLAISTA MINULLE KANSSA!

        • Sofia

          Googlaa Voxra. Ja jos meet lääkärille niin sano että yhdestä blogista luit, lääkärit rakastaa sitä 😂😂😂

  2. Taru

    Vaikka sen sanoit, niin sanon silti. Mittauta hyvän tähen se ferritiini, ennen kuin määrittelet itsesi lopullisesti väsyneeksi. Sen saa mittautettua ilman lähetettäkin (toki isompaa rahaa vastaan).

    • Sofia

      Joo mietin sitä heti tän julkaisun jälkeen ja varasin kokeen. Eikä se maksanut kuin 22 euroa, että eipä ole iso homma tsekata!

Vastaa

Powered by WordPress & Theme by Anders Norén