Vantaan Sanomissa julkaistiin eilen mielipidekirjoitus siitä, kuinka maastojuoksijat ja muut vauhtipoukkoilijat ovat pilanneet Nuuksion. Nimimerkki “Järkyttynyt ja pettynyt” toivoo, että Sipoonkorpi (ja mielellään myös toki Nuuksio) kiellettäisiin juoksijoilta ja vauhtipoukkoilijat ohjattaisiin hurjastelemaan Keskuspuistoon muiden metsänkäyttäjien tieltä.

Metsässä oleminen, etenkin täällä isolla kirkolla, on vähän sama juttu kuin liikenteessä kulkeminen: sinä et ole ruuhkassa, sinä olet osa ruuhkaa. Jos Kuusijärven tai Haukkalammen pysäköintipaikalla on himppasen ahdasta aurinkoisena sunnuntai-iltapäivänä, on hyvä muistaa että niillä kaikilla muilla ulkoilijoillakin on ihan yhtäläinen oikeus olla luonnossa kuin sinulla. On houkuttelevaa ajatella, että minä olen ainoana oikeassa ja kaikki muut tien tukkeena ihan vain minun kiusakseni ja nimenomaisesti häiritsemässä minun tapaani liikkua luonnossa.

Vanhaa kansanviisautta siteeratakseni: sopu sijaa antaa. Melkoisen rauhassa on edelleen saanut pääkaupunkiseudun kansallispuistoissakin olla, ja hyvin on nuotiopaikalle saanut aina omankin makkaransa tungettua. Kunhan muistaa antaa tietä, pyytää tietä, sanoa anteeksi ja kiitos, olla tallomatta hiihtolatuja ja muistaa muutkin jo ala-asteella opitut perustaidot, niin eiköhän me kaikki eri vauhdeilla kulkevat metsään yhdessä mahduta.

Lue myös: Laturaivossa ensimmäinen uhri on totuus – kirjoituksia rintamalta

// Vauhtipoukkoilua ja muuta Instagramissa: @lottapumpui

RSS
Facebook
Facebook
Instagram