Millainen on urheilijan ekojalanjälki?

Viime aikoina on puhuttu paljon eri elämän osa-alueiden ympäristökuormasta, ja hyvä niin. Minua kiinnostaa, kuinka iso mahtaa olla harrastusten ekojalanjälki, millainen on kaltaiseni pulliaisurheilijan haitallinen vaikutus ympäristöön –  ja miksi moni ekojeesus toimii kovin ristiriitaisesti.

Jätetään ensialkuun ammattiurheilu laskuista pois kokonaan ja keskitytään siihen, miten me tavan tallukaiset ja kilpakuntoilijat kuormitamme planeettaa harrastuksillamme. Qatarin aavikolle pykättävät jalkapallokentät, ympäri maailmaa lentävä formulasirkus ja muut isommat hankkeet jätettäköön toisille foorumeille.

Ajatusketjuni lähti oikeastaan liikkelle viikonlopun Hesarin artikkelista, jossa kerrotiin millainen pahis trikoo on. Venyviä kankaita kun ei voi kierrättää stretch-kuitujen takia. Siis kaikki se ihana jousto, jolle pukeutumiseni arjessa, juhlassa ja harrastuksissa perustuu, on pahasta. Ensin fleece, ja sitten tämä!

Hesarin jutussa kierrätysmuodin asiantuntija haikaili takaisin joustamattomia kankaita ja hyviä leikkauksia. Urheiluvaatteissa tuskin kukaan kaipaa aikaan, jolloin ainoa hiihtovaate oli paksusta puuvillakankaasta tehty anorakki, joka jäätyi ja hikoontui tehokkaasti, mutta trikoopluttanoiden kierrättämättömyys on hyvä tiedostaa, kun seuraavan kerran haikailee uutta treenitoppia vain koska se on söpö.

Yhden yksilön harrastukset ovat ehkä kärpäsenkakka maailman isossa kuvassa, mutta on silti hyvä varmaankin tiedostaa, millä kaikilla tavoilla sitä itse omilla vapaa-ajanviettotavoillaan palloa kuormittaa.

  • Liikkuminen harrastuksiin. Lisääkö liikkuminen auton käyttämistä? Vaikka esimerkiksi itse juoksu olisikin ekologista ja päästötöntä, voi ympäristökuorma kasvaa paljonkin, jos aina pitää mennä harjoituksiin ja pitkiksille autolla.
  • Kisamatkat. Millä vehkeellä kuljetaan kisareissut? Kuinka monta lentomatkaa tulee vuositasolla kisamatkoista, ja tehdäänkö niiden lisäksi vielä hupimatkoja?
  • Vaatteet ja varusteet. Voisiko valita ekologisempia vaihtoehtoja? Tuleeko uusittua trikoot vain siksi että niitä on saatavilla uudessa ihanassa kuosissa vai käytettyä vanhat kunnes ne kuluvat puhki?
  • Itse harrastuksen vastuullisuus. Miten esimerkiksi golfkentän ympäristövaikutus on otettu huomioon?
  • Ruoka. Kasvaako ruoankulutus urheiluharrastuksen myötä? Kuinka paljon enemmän esimerkiksi lihaa tulee tämän takia kulutettua vuositasolla?

Sekin auttaa, että edes alkaa ymmärtää omia ristiriitaisia käyttäytymismallejaan. Moni meistä nimittäin on ekojeesus yhtäällä ja melkoinen päästöpeikko toisaalla. Jos viettää monta viikonloppua Eduskuntatalon portailla vaatien parempaa ilmastopolitiikkaa ja autoilun vähentämistä mutta samaan aikaan lentää vuosittain hirmuisen määrän mannertenvälisiä vain päästäkseen juoksemaan eksootillisissa ympäristöissä, ei oma toiminta ehkä ole sitä loogisinta laatua. (Ei sillä että itse toimisin aina loogisesti, ei suinkaan. Mutta tiedostaminen lienee muutoksen ensimmäinen askel.)

Tarkoitus ei ole sanoa, että urheileminen olisi jotenkin pahasta, ei suinkaan. Aloin vain itse kelailla, minkälaisia vaikutuksia omilla harrastevalinnoillani on tähän planeettaan. Ehkä se on pieni hitunen verrattuna kiinalaiseen supertehtaaseen, mutta se on oma pieni tonttini, johon voisin vähäsen vaikuttaa. Ei sillä että se olisi helppoa, mutta ainakin voi pitää reikäisiä trikoitaan silläkin verukkeella, että käytetään ne ainakin loppuun.

 

RSS
Facebook
Facebook
Instagram

Previous

“Miksi sinulla ei ole lapsia?” ja muut kysymykset jotka voit jättää kysymättä

Next

Dicken, Cocks ja muut suosikkijoukkueeni nimen perusteella

4 Comments

  1. n

    Suomalainen Népra valmistaa vaatteita mm. kierrätysmateriaaleista! Vaatteet ovat simppeleitä mutta kivoja ja sen lisäksi todella laadukkaita. Itse olen tehnyt lujan päätöksen, että ostan vain suomalaisia/ehdottoman eettisiä ja ekologisia vaatteita, ja ainoastaan ulkovaatteet on vielä se jossa poikkeus on tehtävä. Mutta oikein hoidettuna se goretexikin kestää vallan pitkään, vaikkei siitä ekologista saa noin muuten mitenkään. Emme ihan _oikeasti_ tarvitse jokaiselle tihkusateelle omaa takkia, muutama hyvin valittu täsmäostos riittää mainiosti (per vuodenaika). Ja tämä täällä 300km napapiirin yläpuolelta sanottuna, eli kyllä, vuodenajat on ja ulkoilua säällä kuin säällä on. 🙂

    • Lotta

      Moni on kehunut Nepraa, pitääpä seuraavat trikoot hommata heiltä kun sen aika on!
      Ja ihan samaa mieltä tuosta gore-texin huoltamisesta: just ostin paikkatarvikkeet että saan takin ja housut paikattua. Tarkoituksena on käyttää niitä seuraavat 10 vuotta!

  2. Itse käytän vaatevalinnoissa tosi paljon merinovillaa ympäri vuoden, myös kesäisin.

    Osaan esim. Icebreakerin merinovillaisista aktiiviliikuntavaatteista on sekoitettu polyesteria. Mulle en edelleen hiukan epäselvää, pystyykö sekoitekuitua erottelemaan, kun vaate on käytetty puhki. Puhdas merinovilla on sinällään selvä luonnontuote ja biohajoava. Icebreakerin sopimus farmeilla, jotka jäljitettävissä, ne lampaatkin laiduntaa suht’ luonnonmukaisesti.

    Toinen tyypillinen materiaali, jota treenivaatteissani on merinon seassa, on lyocell. Se on puukuitu. Olen miettinyt, kuinka paljon energiaa ja esim. vettä kuluu sen valmistamiseen selluloosasta. En tiedä, mutta olen ajatellut, että se olisi silti parempi kuin mikromuoveja päästävät kuidut.

    Jos muuten olen ihan harhakuvitelmissa ekologisuudesta, niin käytössä nämä vaatteet vaatii todella harvoin vesipesua. Testasin säännöllisessä juoksukäytössä, kuinka kauan voin käyttää samaa Icebreakirin paitaa, joka osin 100% merinovillaa ja panelikohdat 75% merinoa 25% polyesteria. Kävin juoksulenkillä 3–4 krt./vko, niin että hikosin kunnolla. Ripustin paidan aina henkariin kuivumaan lenkin jälkeen. 4 viikkoa meni ennen kuin kainaloihin tuli ihan lievä hien haju, joka ei enää tuulettamalla lähtenyt.

    Ihan pisara meressä, mutta mulla on tosi paljon arjessa ja urheilussa merinovaatteita alusvaatteita ja sukkia myöten. Olen siirtynyt viimeisen 12 vuoden ajan. Huomaan, että pyykkääminen on harventunut ihan hirveästi, kun sukkiakaan ei tartte vaihtaa päivittäin vaan menevät monta päivää.

    Lisäksi mulla on kestänyt nämä vaatteet tosi hyvin jatkuvaa käyttöä hajoamatta. Osa yli 10 vuotta aktiivikäytössä ja ehjiä.

    Mutta kyllä sitä joustoa löytyy ilman elastaaniakin, kunhan neulos on sellainen.

    • Lotta

      Mä käytän myös tosi paljon merinoa sekä työvaatteissa että ulkoiluvaatteissa. Aktiivisporttikamoissa en ole hirveästi käyttänyt, mutta voisi ottaa merino-t-paidan käyttöön juoksulenkeilläkin, miksipäs ei.

Vastaa

Powered by WordPress & Theme by Anders Norén