Kaupallinen yhteistyö: Bikester.fi
Hurahdin tänä keväänä maastopyöräilyyn, mikä avasi ihan uudenlaisen maailman niin luonnossa liikkumisen kuin varustehankintojen suhteen. Bikester pyysi minua kertomaan, millaisia asioita olen oppinut maastopyöräilystä ja siihen liittyvistä varusteista aloittelijan näkökulmasta.
Valitse varusteet maaston ja ajotyylin mukaan.
Kun aloitin maastopyöräilyn, päässä oli miljoona kysymystä: Millainen maastopyöräilijä olen? Mitä varusteita aloittelevan maastopyöräilijän pitäisi hankkia? Mitä varusteita ylipäänsä on olemassa?
Kesän aikana olen makustellut erilaisia ajotyylejä ja kokeillut erilaisia maastoja neulasbaanoista kivikoiden kautta bike parkin alamäkirataan. Samalla olen saanut parempaa tuntumaa myös siihen, mitkä varusteet myös aloittelijan kannattaa hankkia.
Maastopyöräily on varusteurheilua, ja syystä, sillä ne tekevät ajamisesta mukavampaa ja turvallisempaa. Ne myös kannattaa valita ajotyylin ja maaston mukaan. Jos et vielä tiedä millainen ajaja olet tai millaisessa maastossa aiot kaahata, aloita tärkeimmistä ja etene sitten hankinnoissa sitä mukaa kun tiedät mitä oikeastaan tarvitset.
Kypärä on maastopyöräilijän tärkein varuste.
Tärkein suojavaruste maastopyöräilyyn on ehdottomasti pyöräilykypärä. Olit millainen ajaja tahansa (eli tykititpä täysiä alamäkeen tai rullailitpa kotoisia hiekkateitä), kunnon kypärä suojaa sitä tärkeintä eli päänuppia.
Täytyy tunnustaa, että meinasin itse alkuun sluibailla kypäräasian kanssa. Minulla oli entuudestaan vanha halpa maastopyöräkypärä, joka päässä rullailin menemään ensimmäiset kuukaudet ajatellen että se kyllä kelpaa. Mutta nyt kun olen ajanut uudessa Pocin kypärässä, joka istuu kuin hanska ja suojaa päätä monesta eri suunnasta, tajuan kuinka ritskulla kypärällä olen alkuun ajanut. Omat aivot ja parhaimmassa tapauksessa henki eivät ole se fiksuin kohta säästää.
Maastopyöräkypärä eroaa tavan pyöräilykypärästä monessakin suhteessa. Visiiri suojaa silmiä ja kasvoja niin auringolta kuin päähän osuvilta oksilta, ja pidemmälle ulottuva takaosa auttaa suojaamaan takaraivoa kaatuessa. Alamäkipyöräilyssä käytetään niin sanottua full face -kypärää, joka suojaa myös leukaa.
Varusteet auttavat keskittymään ajamiseen.
Kun kypäräasiat ovat kunnossa, voi miettiä muita varusteita. Kaikkea ei tarvitse hankkia kerralla, vaan on ihan okei vähän makustella ensi alkuun millainen kuski on ja mitä kaikkia varusteita haluaisi hankkia.
Ilman varsinaisia maastopyörävarusteita voi hyvinkin ajaa, mutta lajiin sopivat kamat tekevät ajamisesta mukavampaa ja auttavat keskittymään itse pyöräilyyn. Tämän huomasin itse etenkin kenkien kohdalla. Ajoin ensi alkuun lenkkareilla, ja ne toimivat ihan hyvin, mutta kun ensimmäistä kertaa poljin maastopyöräkengillä, joiden pohja on jäykkä ja suunniteltu tarraamaan kiinni flättipolkimien piikkeihin, muuttui ajaminen huomattavasti stabiilimmaksi ja tuntuma paremmaksi. Minulla on odottamassa myös lukkopolkimet ja niihin sopivat kengät, mutta tällä hetkellä ajelen vielä flättipolkimilla etenkin uskallussyistä (ja osin myös hurjastelusyistä, koska alamäkiajo oli niin sairaan hauskaa).
Muita varustehankintojani ovat tähän mennessä olleet hanskat (parantavat grippiä ja suojaavat pöpelikössä) sekä polvisuojat (ilmeisistä syistä). Nyt kun alamäkiajokin on vienyt mukanaan, hankintalistalla ovat seuraavaksi full face -kypärä, kyynärsuojat ja selkäpanssari.
Maastopyöräilyn aloittaminen on ollut yksi hauskimpia juttuja naismuistiin ja on avannut taas ihan uudenlaisen tavan liikkua, kasvattaa omaa uskallusta ja olla ulkona. Avaan mieluusti lisää ajatuksiani aloittelijana, niin ajamisen kuin varusteiden suhteen, joten kysykää jos tulee kysyttävää!
//Maastopyöräilyä ja paljon muuta Instagramissa: @lottapumpui //
1 Pingback