Miten tässä aina käy näin? Ihan JOKA IKINEN kerta?

Sitä ehkä ajattelee, että blogigaalat ovat täynnä miltei mystillistä glamouria, mutta eivät ne ole. Erona mihin tahansa juhliin on oikeastaan vain osallistujien luovempi pukeutuminen ja se, että kaikki kuvaavat koko ajan.

Siinä mielessä ei tietysti haittaa, että näin käy. Eli niin, että aina kun on blogigaala, on helevatasti muutakin. Mutta kun sitä kuulee juttua skumpanjuonnista hotellilakanoissa, kampaajista, meikkaajista ja suihkurusketuksista, on sekä vähän kateellinen että aivan hämmennyksissä.

Eilen tuli ensin leivottua mokkapaloja hiki päässä voimistelukisojen kahvioon, sitten pyörittyä Bloggers Inspiration Dayssa, sitten sännättyä itse niihin kisoihin, ja sieltä vielä itse Inspiration Blog Awards -gaalaan. Ei skumppaa, ei hotellilakanoita, mutta välikuolema sentään. Liikuntamyllyn patjalla kun odotimme 1,5 tuntia puomille pääsyä. Melko luxuselämää.

Inspiration Dayssa olin aivan jipoissani tästä Moscow mule -drinkistä, ja varsinkin mukista!

Kaikki tämä hässäkkä tarkoitti meikkaamista metrossa ja vaatteiden vaihtoa Liikuntamyllyn vessassa. Sujui se niinkin, mutta perillä juhlissa olin jo aika uuvuksissa.

Ennen…

…ja jälkeen.

Minulla on aina ollut tapana hommata näihin gaaloihin mekko kirppikseltä, mieluiten 1980-lukulainen, koska silloin nyt vaan tehtiin ubeimmat vaatteet. Tämän koltun hain Uffilta pari päivää sitten.

Mekko kirpalta, kengät jostain halpahallista muistelen, chocker Gina Tricot, laukku Filippa K.

Pesulapun fontin perusteella sanoisin, että mekko on kasaria, mutta toisaalta malli näyttää ehdalta -95/-96 fäshöniltä, että enpä tiedä. Leikkauksesta en ollut niin jipoissani, mutta ostin mekon tuon kankaan takia. Jotain sametin tapaista, mikä myös kimaltaa liskomaisesti.

RSS
Facebook
Facebook
Instagram