Tajusin, että kirjoitan harvemmin normaaleista kuulumisistani ja siitä, mitä elämässä tapahtuu. Tällaista on ollut viime aikoina:

Normaalia arkea. Viime aikoina on ollut aika paljon sitä ihan tavallista elämää. Töitä, Game of Thronesia, treenailua, asioiden hoitamista. Mitä näistä sen enempää jaarittelemaan, eipä niissä mitään uutisarvoista ole. (Voisin toki kirjoittaa siitä kuinka kävin sienessä ja kuinka ihanaa se oli ja kuinka meidän kaikkien pitäisi käydä metsässä välillä rauhoittumassa, mutta sitä voitte lukea kaikista muistakin blogeista.) Töissä on palattu normaaliin hektiseen rytmiin, minkä huomasi heti stressitasoissa ja kyvyssä palautua. Tämän syksyn tärkeimpänä tavoitteena on jatkaa tasapainottelun harjoittelua.

Aloitin autokoulussa. Kyllä! Olen luopunut viimeisistäkin antiporvarillisista periaatteistani ja innostunut yksityisautoilusta. Autokoulussa on ollut ihan hauskaa, mutta suosittelen Munkkiniemen ja Etelä-Haagan suunnalla liikkuvia erityiseen varovaisuuteen, kun ajoharjoitteluni alkaa.

Kokeilen uutta treeniohjelmaa. Valmennuksen lopetettuani ja koko kesän fiiliksen mukaan kikkailtuani päätin, että lonniminen riittää ja palaan hieman strukturoidumman treenaamisen pariin. Tilaan netistä juoksemista ja crossfitiä yhdistelevää PSE Pro Run -ohjelmaa, mutta teen sen treenejä enemmän fiiliksen mukaan kuin orjallisesti noudattaen. Ajatuksia treeniohjelmasta ja nettivalmennuksesta tullee ensi viikolla.

Jännitän tulevia kisoja. Vaarojen maratonille on enää puolitoista kuukautta aikaa, joten tunkkaamisen  määrää on lisättävä. Huomenna mitellään taas Terässika-triathlonissa, viime vuoden kokemuksien perusteella lupasin, että opettelen täksi vuodeksi uimaan ja juomaan kaljaa nopeasti (triathlon siis päättyy vasta kun maalialueella on kiskonut litran Karhua kitusiinsa), mutta enhän minä tehnyt kumpaakaan.

//Vaelluskengät saatu Merrelliltä, alakuvan juoksukengät On Runningilta