Eli sananen uusien taitojen oppimisen ja omien piintyneiden käsitystensä kumoamisen mahtavuudesta.

Arenan järjestämä uimakoulu tuli päätökseensä tällä viikolla. Viitenä maanantaiaamuna kokoonnuimme Allas Sea Poolille, ja projektista tuli heittämällä hieman epävarmuuden ja duunituskailujen värittämän syksyn kohokohta.

Uintikoulun veti Hanna-Maria Seppälä. Harvoinpa pääsee maailmanmestarin ja olympialaisissakin kisanneen ammattilaisen oppiin!

Viidessä viikossa ehtii kehittyä huimasti. Muistan, kuinka ensimmäisen kerran aluksi uitiin lämppäriksi omaan tyyliin viisikymmentä metriä. Minä vedin jäykkää mummosammakkoa, ainoaa uimatyyliä jonka osasin. Leikkaus viimeisen kerran loppuun: uin vapaauintia 150 metriä, tehden volttikäännöksen aina altaan päässä.

En ehkä uinut tai kääntynyt hyvin, mutta uin ja käännyin yhtä kaikki. Ja se on ollut tässä prosessissa tärkeintä: sen oivaltaminen, että minustakin on uimariksi. Tekniikan ja perusteiden lisäksi on tarvittu rutkasti itseluottamusta ja omien pelkojensa voittamista. On hämmästyttävää, kuinka nopeasti vedessä olemiseen on lopulta tottunut ja kuinka paljon rennompi kykenen jo muutaman viikon treenillä uppeluksissa olemaan.

Volttikäännöksiä treenaamassa.

Uintitekniikan alkeiden hanskaaminen on toki avannut mielessä uudenlaisia mahdollisuuksia. Erityisesti kiinnostaisi ensi kesänä uskaltautua avoveteen ja sitä myötä kenties triathlonin tai swimrunin pariin. Siihen on kuitenkin vielä matkaa, ja tavoitteena on käydä itsekseen ja muiden uimakoululaisten kanssa treenaamassa säännöllisesti, jotta ensi kesänä voisi vetää märkäpuvun päälle.

Pari viimeistä kertaa Hanna-Maria oli meidän kanssa altaassa.

Kirjoitan myöhemmin vielä tarkemmin vesipelon voittamisesta ja miten pääsin yli panikoinnista, nyt keskityn vain fiilistelemään sitä, kuinka siistiä on oppia uusi taito, jonka joskus ajatteli olevan itselle mahdotonta.

Kiitos Arena aivan mahtavan uimakoulun järjestämisestä ja ihanista varusteista, muut oppilaat hyvistä nauruista ja kannustuksesta sekä etenkin jättimäinen kiitos opettajallemme Hanna-Maria Seppälälle siitä, että teit epätodennäköisestä uimarista huimasti kehittyneen vesipedon.

Muut uimakoulupostaukset:
Vesipelkoinen uimakoulussa
Pieniä suuria oivalluksia
Muualta ei voi ponnistaa kuin omalta tasoltaan
Elämä on tekniikkalaji

// Osallistumisen uimakouluun ja uintivarusteet kustansi Arena.

RSS
Facebook
Facebook
Instagram