En ole mikään puunhalailija

Olen aina pitänyt puunhalailijoita hieman rasittavina ihmisinä. Mutta ei minulla ole kritisoimisen varaa, sillä oma tarpeeni päästä kosketuksiin luonnon kanssa on yhtäläisen kummallinen. 

Huomenna lauantaina liputetaan jälleen Suomen luonnon päivää. Sen kunniaksi vietetään parhaillaan myös puunhalausviikkoa.

Olen ollut tilaisuuksissa, joissa on käskystä pitänyt halata puita, ja se on minusta äärimmäisen piinallista. Pidän puunhalailijoita hieman rasittavina ja teennäisinä ihmisinä. Kritiikkiin ei kuitenkaan ole varaa, sillä itse olen maaninen kivien, puiden ja muiden luonnon asioiden koskettelija.

Jos olen paljon urbaanissa ympäristössä ja sisätiloissa, minulle iskee suorastaan fyysinen tarve päästä käsin koskettelemaan luonnollisia pintoja: puun kaarnaa, kallioita, sammalta.

Työmatkani kulki aikoinaan metsikön halki, ja lähes joka päivä mennessä ja tullessa hipaisin ohi kulkiessani ison männyn kaarnaa tai pensaiden lehtiä. Päiväretkillä saatan jäädä jälkeen koska on vain pakko jäädä painelemaan sammalta. Sveitsissä ensimmäisellä juoksulenkillä pysähdyin ja vain painoin kämmeneni kalliota vasten pitkäksi aikaa.

En hae kosketuksella mitään suurta ja mystillistä yhteyttä luontoon ja universumiin. Haluan vain koskettaa, koska se tuntuu kämmenissä kivalta. En tiedä mistä tämä tarve johtuu. Ehkä  normaalissa modernissa elämässä kaikki on sileää ja virtaviivaista, ja siksi karheiden ja kulmikkaiden pintojen koskettelu tuntuu erityisen hyvältä.

En ole koskaan aikaisemmin julkisesti tunnustanut tätä tapaa. Onko täällä muita, joilla on samanlaisia tarpeita päästä hiveltämään luontoa?

RSS
Facebook
Facebook
Instagram

Previous

Päiväretkellä Karkalin luonnonpuistossa

Next

Parasta YouTubessa just nyt – suositellut videot joka tilanteeseen!

1 Comment

  1. Juha

    Tämä on paljolti se paljasjalkajuoksun “se juttu”. Jalkapohjissa kun on ihan yhtä paljon tuntoaistia kuin käsissäkin, sammalet, kalliot, muta, märkyys, alustan muodot ja sen sellaiset tuntuvat omalla tavallaan hyvältä joka askeleella. Okei, eihän se ihan koko aikaa aina ole niin hienoa, sellaisissa tilanteissa ehkä kannattaa laittaa kengät jalkaan. Mutta suurelta osin se on hyvissä olosuhteissa lyhyemmillä lenkeillä melkolailla upean tuntuista lähes koko ajan.

Vastaa

Powered by WordPress & Theme by Anders Norén