Moni lapsuuteni keskeisistä muistoista liittyy kirjoihin. Muistan kuinka seisoin lähikirjaston lastenosastolla ja toivoin enemmän kuin mitään muuta että osaisin lukea, jotta saisin tietää mitä kaikissa kirjoissa lukee. Muistan kuinka televisiossa joku vanha kurttuinen setä sanoi että lukeminen kannattaa aina. En tiennyt kuka Jörn Donner oli, mutta olin hänen kanssaan samaa mieltä. Ja olen vieläkin.
Author: Lotta (Page 1 of 23)
Lähellä, mutta silti niin kaukana. Kirkkonummen Porkkalanniemi on hieno ja helppo päiväretkikohde, jonne hurauttaa tunnissa Helsingistä.
Rakastan kahvia. Suhteemme on kuitenkin siinä pisteessä, että tarvitsemme enemmän aikaa erillämme.
Millainen on maksimaalisen hapenottokyvyn testi? Pitääkö siinä juosta kunnes oksentaa? Mitä hyötyä kestävyystestistä on harrastelijalle? Mitä tuloksista saa irti? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaukset alla:
Aloin yksi päivä lenkillä miettiä, millä moninaisimmilla tavoilla minut on määritelty muiden ihmisten toimesta – kumppaneiden, kavereiden, esimiesten. Lopputuloksena oli outo ja kirjava lista määritelmiä, osa perusteltuja, osa sellaisia joista en tunnista itseäni ollenkaan ja muutamia ihan absurdejakin.
Miten voi tuoda lisää liikettä työpäiviin? Ja voiko kesken duunipäivän karata salille tai lenkille?
Yhteistyössä Nuts House.
Ensimmäiset kaksi kuukautta säännöllistä juoksutreeniä takana. Miltä on tuntunut, mitä olen oppinut ja mihin tässä ollaankaan menossa?
Luin eilen Hesarista bloggaajakonkari Eeva Kolun haastattelun, jossa kerrotiin kuinka tämä oli päättänyt olla aidompi ja olla silottelematta liikaa elämäänsä lukijoiden miellyttämiseksi. Tämä on sinällään hieno ja jalo pyrkimys, mutta uutisasiana vähän eriskummallinen.
Minua aina hämmentää, kun saan palautetta siitä, kuinka hienoa on kun en siloittele asioita. Esimerkiksi kun kerron kuinka vaikeaa välillä esimerkiksi juokseminen, työn ja muun elämän tasapainottaminen tai vaikkapa järjissään pysyminen on. Tämä tuntuu oudolta, vähän kuin saisi tähtitarran siitä hyvästä että kertoo että taivas on sininen, kahvi hyvää ja Ed Sheeranin kappaleet sietämätöntä jollotusta.
Treeni ei kulje, mikään ei kiinnosta ja muut ihmiset ovat tavallistakin isompia pällejä – muun muassa nämä asiat kertovat, että on aika pitää pieni huilitauko.
Saako kolmekymppisenä vielä miettiä, mitä sitä tekisi elämällään?