Asioita joita kukaan ei kerro sinulle juoksemisesta, osa 2

Kirjoitin muutama viikko sitten juoksemiseen liittyvistä vääristä mielikuvista. Postaus sai suuren suosion ja erinäisillä foorumeilla siihen ideoitiin paljon lisäyksiä. Joten tässä lukijoiden kontribuutioita siitä, millaista juokseminen tosiasiassa on.

Ensimmäisen osan löydät tämän linkin takaa.

Juokseminen ei ole pelkkää juoksemista.

Juoksemiseen liittyy valtavasti oheistoimintaa. Erilaisten perus- ja vauhtikestävyystreenien lisäksi pitäisi käydä salilla harjoittamassa voimaa, tehdä kehonhuoltoharjoituksia, tehdä tekniikkadrillejä, muistaa päivittäiset liikkuvuusharjoitukset, harrastaa jotakin muuta lajia ettei harjoittelu mene liian yksipuoliseksi ja priorisoida lepääminen. Ja jos huonosti käy, on kaikkea muutakin rasitetta, kuten vaikka töitä tai ihmissuhteita joihin pitäisi pistää aikaa.

Se mikä toimii yhdellä, ei välttämättä toimi toisella.

Juoksemista markkinoidaan usein yksioikoisena ja kenelle tahansa sopivana liikuntamuotona. Ohjelmat ja neuvot eivät vain sovi kaikille ja kaikkiin tilanteisiin. Ei koskaan kannata googlata mitkä ovat parhaat juoksukengät tai miten kannattaisi syödä ennen pitkää lenkkiä. Toisen suosikkitossut eivät välttis sovi sinun räpyläjalkaasi tai jos toinen pystyy lähtemään lenkille suoraan hotellin aamiaisbuffasta, sinulla saattaa tulla vatsakramppeja vaikka olisit paastonnut kuusi tuntia ennen juoksua.

Lue myös: Datakyylät ja ne joita toisten turaaminen ei voisi vähempää kiinnostaa

Juokseminen ei ole halpa harrastus.

Juoksemiseen tarvitaan vain peruslenkkarit, eikös vain? Väärin! Pitää olla tossuja monenlaisiin tilanteisiin ja alustoille, vaatetta ja varustetta niin kesähelteelle kuin paukkupakkasille, puhelimen koteloa, juomaliiviä, jumppavälineitä, urheilukelloja ja palautumismittareita, pari fillaria ja vesijuoksuvyö niihin kausiin kun on kremppaa, auto että pääsee metsään tai kimppalenkeille. Ja valmennus ja fyssari ja hieroja vähintäänkin. Ja tässä vasta harjoitteluun tarvittavat investoinnit! Siihen päälle tulevat toki sitten kisaosallistumiset, matkat, majoitukset ja jälkipelikaljat.

Kaikki eivät osaa juosta.

Juokseminen esitetään usein liikkeenä, joka tulee meille kaikille luonnostaan. Paskapuhetta! Ehkä joskus ammoin savannilla juoksu tuli ihmiselle luontaisesti, mutta me työpöytien sankareilla on pitkä ja kivinen tie edes keskiverroiksi hölkkääjiksi.

RSS
Facebook
Facebook
Instagram

Previous

“Minulla ei ole aikaa liikkua”

Next

Onko minulla VAIHDEVUODET?!

1 Comment

  1. Taru

    Hahaa, ihan paras! Juuri näin 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Powered by WordPress & Theme by Anders Norén