Rauhaisa maastovaellus islanninhevosella. Mikä miellyttävä tapa ratsastella. Suosittelen myös ensi kertaa satulaan istuville!

Olen hoitanut ravureita pienenä ja samalla myös ratsastanut niillä. Ei ollut varaa ratsastustunteihin. Samalla tuli kerättyä sitkeyttä: lannan luominen rottien kansoittamassa tallissa sysipimeänä talvi-iltana ja hiekkatien reunaa kilometrisotalla tallaaminen on mun ”silloin kun minä olin nuori niin hiihdettiin kouluun puusuksilla” -juttuni. Kymmenisen vuotta sitten kävin pikku porukalla muutamilla ratsastustunneilla, mutta harrastus ei ihan ottanut tulta alleen. Oli liian vaivalloista, kallista ja vähän pelottavaakin.

Olen iloinen, että kaveri pyysi mut mukaansa pienelle issikkavaellukselle Vantaalle. En suostunut vaativammalle kuin rauhalliselle kahden tunnin setille. Sekin vähän hirvitti, tai oikeastaan enemmän se, että heppa pitää itse suitsia ja satuloida ja hoitaa. Jos en osaakaan! Se nauraa mulle (hevonen siis)!

Ystävällinen ratsastusope auttoi varusteiden kanssa. Kypärän sai lainata tallilta. Sai toivoa itselleen sopivan tasoista heppaa – kaikki olivat kilttejä kyllä! Hevoseni Skuggis oli yhteistyökykyinen, joskin piti vaellustamme pikemminkin piknikkinä kuin lenkkinä, ja pyrki ruokailemaan vähän väliä. Ainoat jännitysmomentit olivat kevennyksen verestely, se, ettemme solahda ojaan kun kaveri oli kiinnostuneempi puskista kuin polulla pysymisessä ja se, miten selfiet onnistuvat. Käppäilimme ja ravasimme kauniissa syksyisessä maastossa pellonreunoilla ja poluilla.

Issikkavaelluksia on siis eri tasoisia ja niille voi mennä, vaikkei olisi koskaan aikaisemmin ratsastanut. Joissain kouluissa on painorajoitus osallistujille, mutta tällä Fagurin tallilla sellaista ei ole. Issikoilla ratsastavat myös miehet, ja ne ovat vahvaa tekoa. Isommille ihmisille valkataan isommat & vahvemmat ratsut. Jos paino- tai joku muu asia mietityttää, kannattaa kouluihin olla yhteydessä ennen kuin varaa tuntia.

Varusteina mulla oli pölyiset ratsastushousut, vaelluskengät ja vedenpitävä Helly Hansenin rotsi*. Kaverilla oli joustavat farkut ja nekin toimivat hyvin. Hanskat ovat tärkeät: mulla tähän tarkoitukseen pelittivät vallan mainiosti Tegran raksahanskat*. Ei meinaan suitset luistanu! Alusvaatteista vinkkaan sen verran, että alkkareiden kannattaa olla saumattomat tai istua hyvin ja treenirintsikoiden tulee olla napakat. Kypärän sai tallilta lainaan.Parin tunnin vaellus hepanhoitoelämyksineen kustansi 65 € eli ei mitään ilmaista lystiä. Mutta harvoin kun käy niin ei pahasti kirpaise.

Ensi kerralla vauhdikkaampi versio ja töltti kehiin!

* Tuotteet saatu.

***

Yay! Went riding! Survived!

 

RSS
Facebook
Facebook
Instagram