Ratkaiseeko raha?

Massia, hilloa, hynkkyä, valuuttaa. Tänä syksynä bloggaajat ovat puhuneet paljon rahasta, jotkut asiaa ja jotkut turhanpäiviäisyyksiä. Tässä minun kolme teesiäni rahahommiin.

Kirjoittaja kuluttamassa ansiotyössään hankkimia rahoja urheilun parissa. Treenimaksut ja muut urheiluun liittyvät ovat yksi suurimmat kuluerät pakollisten menojen jälkeen.

Rahankäyttö kertoo arvoistasi

Se, mihin ja miten käyttää rahaa, kielii paljon siitä mitä asioita ihminen pitää tärkeänä. Tietenkin on niitä pakon sanelemia menoja, kuten asuminen, paikasta toiseen liikkuminen ja tulevien veronmaksajien kasvattaminen, mutta myös pienemmissä jutuissa rahaan liittyvät valinnat kertovat meistä aika lailla.

Otetaan esimerkki viime viikolta. Eräs kaveri päätti lopettaa crossfitin, koska haluaa säästää rahaa ensi syksynä tapahtuvaa matkaa varten. Mikäs siinä, matkat ovat yksi parhaita tapoja pistää rahaa sileäksi. Tästä säästöoperaatiosta hän kertoi samalla kun paljasti käyneensä vähän shoppailemassa. Ja se on ihan okei. Se vain kertoo siitä, että hänelle Marimekon uusi pusero ja korealainen kasvoseerumi ovat tärkeämpiä kuin treenaaminen. Mikä on oikein ok, mutta puhtaasta rahantarpeesta ei päätöksessä loppujen lopuksi ole kyse.

Suhtautuminen rahaan muuttuu elämäntilanteen myötä ja se myös heijastelee arvojen muuttumista. Kun penninvenyttämistä vaatineiden opiskeluvuosien jälkeen pääsin oikeisiin töihin, aloin kuluttaa rahaa näin jälkikäteen ajateltuna järjettömästi. On kummallista, että osa-aikaduuneja tehdessä asuin ydinkeskustassa, join kaljaa melkein joka päivä ja vielä reissasinkin siihen päälle (kiitos opintolaina eli köyhän naisen reissuluotto!), mutta sitten vakiduunissa ollessani tili oli aina tyhjä ennen palkkapäivää ja luottokorttirajaa piti nostaa monta kertaa. Sittemmin rahankäyttöni on edelleen muuttunut, enkä enää tuhlaa rahaa samoihin juttuihin kuin ennen.

Kirjoittaja, joka on nostanut opintolainaa ja käyttänyt sen päästäkseen hummailemaan Meksikoon.

Ymmärrä rahaan liittyvät epäloogisuutesi

Jokaisella meillä on rahaan liittyviä idiosynkratioita, juurikin siitä syystä että raha ja sen käyttö perustuu paljon arvoihimme. Sama ihminen saattaa kaupassa taivastella kuinka kallista suodatinkahvi on mutta käyttää viikossa toistakymmentä euroa noutokahveihin. Tai kauhistella ruokakorin hintaa mutta maksaa samalla lyhennystä törkeän kalliista autosta. Tai istua kaljalla ja kirkkain silmin väittää että ei ole rahaa tehdä asiaa X koska se on niin kallista.

Epäloogisuuksien bongaaminen auttaa hahmottamaan omaa rahakäyttäytymistä paremmin. Olen funtsinut omia outouksiani ja yrittänyt ymmärtää mistä ne kumpuavat. Voin ostaa tietynlaisia kalliita juttuja sekuntiakaan ajattelematta mutta sniiduilla järjettömästi toisissa (esimerkiksi: Ostin pyörään monta kymmentä euroa maksaneen pirikellon mutta olen kuukausia vetkutellut uusien polkimien ostamista, koska en halua maksaa niistä viittäkymppiä. Tai voin ostaa satasen merinoneuleen vaikken edes tarvitsisi mutta kulkea samoissa perseestä revenneissä farkuissa vuoden).

Mutta omassa rahakäyttäytymisessäni omasta mielestäni oudointa on se, että säästän suht aggressiivisesti mutta ilman minkäänlaista tietoa siitä mitä varten säästän. En ole aikeissa ostaa asuntoa tai pistää rahoja sileäksi mihinkään tiettyyn tarkoitukseen. Fiksu ihminen tietenkin siirtäisi säästöt pitkän tähtäimen rahastoihin tai sijoittaisi ne, mutta en halua sitoa rahojani. En tiedä mitä varten säästöni ovat, mutta haluan että ne ovat käytettävissä nopeastikin, jos joskus satun keksimään mitä varten minulla niitä on.

Kirjoittaja Vietnamissa kuluttamassa ansiotyössään haalimaansa aikaa ja rahaa.

Filtteröi säästövinkit

En useinkaan suosittele ottamaan vinkkejä vastaan bloggaajilta, ja erityisellä varauksella kannattaa suhtautua säästämisneuvoihin. Monet jakelevat auliisti säästövinkkejä, jotka vaihtelevat todella pienen mittakaavan neuvoista (”osta halvempaa huuhteluainetta”) huonosti toteutettaviin  (”muuta jonnekin perähikiälle missä asuminen on halvempaa”).

Myöskään kaikenlaiset ”näin minä säästin kymppitonnin vuodessa” -kertomukset eivät oikeastaan anna mitään, jos tilanne ei ole yhtä onnekas kuin tarinan kertojalla. Oikeasti tuntuvia säästöjä saa kerättyä silloin, kun on tuloja ja niitä vähemmän menoja. Itse saan säästettyä joka kuukausi paljon rahaa pääasiassa siksi, että minulla on suht hyvä palkka ja suht pienet asumiskustannukset, kun maksamme miehen kanssa kohtuullista vuokraa puoliksi. Siksi tuntuisi aikamoisen pöljältä sanoa, että lopeta niiden lattejen juominen tai hanki vuosikymmenen kestävä talvitakki ketjurytkyn sijaan, niin ihan huomaamatta on kymppitonttu taskussa. Paras säästövinkkini kuuluukin: ”Laita rahaa säästöön, jos voit.” Se, kuinka paljon, mistä karsimalla ja miten, on ihan omasta tilanteesta kiinni.

Kirjoittaja hankkimassa leipää pöytään töissä.

Rahasta on kiva puhua, ja siitä pitäisi puhua enemmänkin. Onko jokin aihe, joka teitä siinä kiinnostaa?

 

 

RSS
Facebook
Facebook
Instagram

Previous

Miten käy marrasputken?

Next

Saturnus, Mars, Venus, tähtien kimallus

6 Comments

  1. Juha

    Ihmisillä on tällanen psykologinen käytösmalli(luin tästä joskus), että jos tekee jossain asiassa hyvin, niin jossain toisessa asiassa ei tarvi suoriutua niin hyvin. Esim. jos luonnonsuojeluhenkinen kierrättää roskat niin voi sitten puhtaalla omatunnolla lentomatkailla. Omalla kohdallani havaitsin ilmentymän tästä käyttäytymismallista kun säästin tosi paljon rahaa sillä että vaihdoin auton sähköpyörään.. Rahaa ei kuitenkaan tuntunut kertyvän, joten aloin sitten ynnäilleen että paljon menee rahaa kuukaudessa mihinkin, niin ruokaan näytti tässä yhden hengen taloudessa uppoavan melkeen 600€, ja oli siinä muitakin aikamoisia menoja… Että sellainen yksinkertaisen säästövinkki olisi että tekee vaikka kuukausikohtaisesti laskelmia että paljonko sitä rahaa kuluu mihinkin tarvekategoriaan ja mistä ne suurimmat menot koostuvat. Ruokapuolella onkin melko helppoa kun kaupoissa on merkattu että mikä on ruuan kilohinta.

    • Lotta

      Hyvä pointti! Mulla on pankin applikaatio, joka näyttää kuukausikohtaisesti, millaisiin asioihin on mennyt rahaa (kategorioina juuri ruoka jne.), tosi mielenkiintoista dataa!

  2. Hyvä kirjoitus! Tunnistan hyvin tuon epäloogisuuden: esim. olen valmis laittamaan kolminumeroisia summia kuukaudessa liikuntaharrastuksiin ja -varusteisiin, mutta harmistun, jos joudun käyttämään jokusen kympin vanhuuttaan hajonneen tarve-esineen uusimiseen (esim. housut ja puurokattila atm ajankohtaisia). Lohduttavaa kuulla, että muillakin on tili useammin tyhjä aikuisten töissä kuin opiskellessa. 😀

    • Lotta

      Jep, nyt tavallaan harmitta että on tullut mällättyä niin paljon rahaa aikoinaan johonkin, en tiedä oikein mihin se kaikki on mennyt 😀

  3. niina

    Noinhan se juuri menee että rahaa on siihen, mihin sitä haluaa olevan, JOS sitä rahaa ylipäätään on. 🙂

    Itse teimme hiljattain päätöksen, että ostamme tästä lähtien vain suomalaisia ja/tai ekologisesti ja eettisesti tuotettuja vaatteita. Tästä on pakko joustaa ulkovaatteiden kohdalla, koska emme ole oikeasti läpinäkyviä firmoja vielä löytäneet (eikä goretexistä saa ekologista edes Jeesus :D) mutta muuten. Se toki tarkoittaa että vaatteiden kertaostoshinta nousee, mutta toisaalta olen jo tällä viikolla (!!!) hylännyt ajatuksen parista trikoista, yhdestä hupparista ja yhdestä lapsen mekosta, koska ne nyt ei sitten osuneet tuohon haarukkaan. Eli vaatteita tulee varmasti ostettua vähemmän, mutta harkitummin ja sitten niitä samoja vaatteita käyttääkin pidempään ja huoltaa paremmin -> vaatteiden ostotarve vähenee -> on itseasiassa odotettavissa että vaatteisiin menee jopa vähemmän rahaa, kun joka Sportamoren alekampanjaan ei tartukaan.

    Ja siis myönnän: taivastelen välillä milloin minkäkin kilohintaa (esim. sen lähimeijerin juuston, jota ostamme kyllä silti), mutta en oikeasti edes tiedä paljonko irttarikilo tai perus karkkipussi maksaa 😀

    • Lotta

      Tuo on kyllä hyvä, voisi itsekin ottaa tuollaisen periaatteen, vähentyisi vaatteiden ostaminen entisestään. Joskus on kyllä pakko tehdä poikkeuksia, kuten esim. tuon Goretexin kanssa ja vain ajatella että jos sitä takkia sitten käyttää sen 10 vuotta, niin ei se niin paha ekokatastrofi ole.

Vastaa

Powered by WordPress & Theme by Anders Norén