Pysy harjoituksessa

Olen kertonutkin teille, että lempparijoogaohjaajani ei ole mikään hyssyttelijä. Tämä sattuu, minä tiedän! Ihan kamalaa, niin pitääkin olla! Ai täriset, senkun!, hän sanoo.

Ja miksi hän sanoo noin? Koska hänellä on teoria: Jooga tuntuu pahalta. Kun opimme selviämään ikävistä asanoista pakenematta, selviämme samalla tavalla kun elämä heittelee. Eräänlaista sissikoulutusta siis.

Kuulostaa melkein härömmältä kuin se useampien harrastama joogalässytys. Mutta toimii paljon paremmin.

Olen käynyt läpi, ja edelleen käyn läpi niin helvetinmoista tuskaa, etten olisi voinut kuvitellakaan. Ja minä en tosiaan ole pumpulissa kasvanut, saati säikähdä vähästä.

Enkä tosiaan olisi voinut kuvitella, että se herra ties kuinka mones alaspäinkatsova koira, jossa kramppaa sekä ranteet että ojentajat, ja jossa yleisesti vaan vituttaa niin paljon, että keskittyneen hengityksen sijaan hampaiden välistä tulee päästä minut jo pois tästä päästä minut pois tästä -suhinaa, todellakin valmensi minua kohtaamaan tämän.

Kuinka monta kertaa olen kuullut käskyn keskittyä hengitykseen? Niin monta, että kun sisälläni tuntui kieppuvan jotain terävää pistämässä kaiken tohjoksi, pystyin hengittämään sisään, hengittämään ulos. Jokainen hengenveto sattui. Sattui. Sattui. Mutta pystyin hengittämään sisään, hengittämään ulos.

Kun muutaman kuukauden jälkeen uskaltauduin kotoani ulos ja tämän joogaohjajan tunnille, aloin itkemään pelkästään nähdessäni hänet.

Sinun ei tarvitse kertoa nyt. Kerro myöhemmin. Sillä välin, pysy harjoituksessa., hän sanoi. Hänelläkin oli suuria suruja: Minä en tiedä missä olisin ilman joogaa, hän sanoi. En ainakaan tässä.

Samat sanat, pakko myöntää, vaikka sen hippien haihatteluksi haluaisinkin kategorioida. No oli mitä oli, mutta se auttaa. Siksi pysy harjoituksessa on ehdottomasti paras neuvo, mitä olen tänä aikana saanut.

Previous

Perse epämukavuusalueella

Next

Meduusa verkossa

1 Comment

  1. Kiva kirjoitus, on mukava kuulla että itseni lisäksi löytyy myös muita joogaopettajia jotka tunnustavat rehellisesti että jotkut asanat saattavat tuntua pahalta, tietenkin oikealla tavalla (eli siis ei ole loukkaantumisriskiä.) Tuo elämä on-vertaus kuulostaa myös omaan korvaan sopivalta. Tämä tyyli ei tietty kaikkia miellytä mutta noh, kaikkia ei voi. Onneksi maailma on erilaisia joogaopettajia täynnä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Powered by WordPress & Theme by Anders Norén