Hei Nina, vieläkö olet olemassa? Miten menee? Onks treenejä, bileitä, pöhinää?

Ruuhkavuodet iskivät täydellä käpälällä päälle loppuvuodesta. Olin koko ajan kipeänä, lapset ja mies samoiten. Töissä pukkasi täystyöllistävä proggis normaalien ohelle. Oliko joku joulu jossain välissä? Ehkä. Vuosi vaihtui muistaakseni niistäessä. Joogakin jäi, kun kuukauteen ei voinut kuvitellakaan laittavansa päätä alaspäin, saati seisomaan sen varassa.

Nyt otan uhmakkaan asenteen (kotona kaksi mallinnäyttäjää) ja päätän seuraavat asiat:

  • Lähden kahtena päivänä viikossa ajoissa töistä.
  • Inhimillisillä keleillä pyöräilen työmatkat, mutta en stressaa tästä.
  • Töissä otan aikaa ajatella. Edes vartin verran päivässä. Ei siis pelkkää tukka putkella painamista.
  • Palaan joogahaasteiden pariin.

Ei tästä muuten mitään tule. Ja tuota listaa voisi jatkaa äärettömiin, mutta aloitan näillä. Vaikka tykkäänkin isoista kakkupaloista (en moussekakkupaloista).

Kuvassa näytän rentoutuneelta. Se on otettu Fressin Nokoset-uutuustunnilla, jonka aikana löysäillään ja pötkötellään ohjatusti. Kävimme työporukalla testaamassa ja suosittelen muillekin.

***

It’s been kinda hectic lately. But luckily it’s ok yo take a lunch time nap in a sports center nowadays.

RSS
Facebook
Facebook
Instagram