Onko sekava uusi normaali?

Taas on yksi treeniviikko paketissa. Tuntuu, että minulla on enää harvoin niin sanottuja normiviikkoja, jolloin olisi vain perustreenejä eikä minkäänlaisia sekalaisia menoja ja ziljardia eri asiaa, joissa haluan kehittyä. Salille olen ehtinyt harvakseltaan, mutta sitäkin enemmän olen kolunnut metsissä ja tekemässä erilaisia ulkojuttuja (tai konttaillut berberi pystyssä tanssisalilla, kuten tällä viikolla).

Toisaalta mietityttää, pitäisikö homman olla systemaattisempaa, mutta toisaalta on hauskaa tehdä mitä hotsittaa ja antaa itselleen mahdollisuus mennä välillä myös fiiliksen mukaan tiukan regiimin sijaan.

Maanantai:
Suunnistus, 1h 10 min, 7 km
Fillaroinnit yht. 27 km

Tiistai:
(Oli tarkoitus mennä salille mutta oli niin paljon töitä että en ehtinyt)
Fillaroinnit yht. 16 km

Keskiviikko:
Tiistain crossfit-treenit, 1h
Fillaroinnit yht. 20 km

Torstai:
Teräsmeduusojen suunnistus- ja polkujuoksuhöntsäilyt, 1,5 h
Fillaroinnit yht. 15 km

Perjantai:
Twerk vs. metal -workshop, 2 h kreisiä hikoilua
Fillaroinnit yht. 12 km

Lauantai:
Crossfit, 1 h 30 min
Fillaroinnit yht. 15 km

Sunnuntai:
Leppoisa brick-treeni:
Pyöräily 25 km, 1 h 15 min
Juoksu 1,8 km kiihtyvällä tahdilla

Ensi viikosta on kaiken järjen mukaan tulossa rauhallisempi ainakin treenimielessä. Parin päivän reissu Tukholmaan (toivottavasti pokkaamaan palkintoja) Swedish Content Awardseihin tuo ainakin pienen breikin urheilusta. Ja trikooseen pukeutumisesta, sillä pitää sonnustautua mekkoon ja korkkareihin. Apua auttakaa.