“Hei kiva Nina kun tuut töihin tekemään kunnon hommia. Sä oot ollu jo ihan tarpeeks kauan siellä kotona makailemassa sohvalla ja joogaamassa.”

Näillä sanoin yksi kollegani toivotteli minulle hyviä viimeisiä kotiäitipäiviä. Sohva on kyllä tullut tutuksi ja joogannutkin olen melkein päivittäin joulukuusta saakka. Tätä äitiysLOMAksi ja hoitoVAPAAksi kutsuttavaa pätkää on jatkunut reilut kolme ja puoli vuotta, ja olen duunikaverin kanssa samaa mieltä myös siitä, että pätkä on ollut riittävän pitkä. Töihin siis!

Kirjoitan tätä postausta päiväkodissa. Olemme lasten kanssa tutustumassa paikkoihin ja ihmisiin ennen maanantaina alkavia tositoimia. Päiväuniaikaan on hyvä hetki miettiä, mitä kaikkea on tullut tehtyä.

Verkkarimuijan kotiäitiyssaldoja:

  • Kaksi raskautta, synnytystä ja pikkuvauva-aikaa
  • Noin 1500 eiku 2500 astianpesukoneen täyttöä ja tyhjennystä
  • Yksi puolimaraton
  • Yksi pitkä loma Thaimaassa, neljä lyhyempää Italiassa lapsen/lasten kanssa, yksi Jurmalan-reissu
  • Kaksi tyttöjen viikonloppua
  • Kolme parisuhdereissua
  • Yksi kämpän myynti, uuden remppa ja muutto
  • Noin 20 eri mittaista hengailuaikaa omien vanhempien luona Kuopiossa
  • Kaksi vapaaehtoissomehommaa Kuopio Tanssii ja Soi -festareilla
  • Teräsmeduusaksi ryhtyminen
  • Noin 30 erilaista freelancerina kirjoitettua juttua sinne sun tänne
  • Reilusti yli tuhat Instagram-julkaisua
  • Noin 100 makaronilaatikkoa
  • Yksi perustettu ja kuopattu yritys
  • Noin 100 aamupäivää erilaisissa perhekahviloissa, touhumestoissa ja puistoissa
  • Noin 200 ostoskeskuksen leikkipaikalla vietettyä parituntista
  • 15 tehtyä joogahaastetta, yksi oma kehonpainohaaste Instassa
  • Noin 1200 huonosti nukuttua yötä
  • Noin 3000 lautasellista puuroa
  • 5-6 uhmakautta
  • Noin 10 firman bileet
  • Yksi koko perheen enterorokko
  • Noin 7000 vaihdettua vaippaa

Summatakseni fiiliksiä sanoisin, että työelämä, olen valmis. Lapsillekin on hyväksi saada muitakin kasvattajia kuin meitsi ja Setis, vaikka ei hassumpia aikuisia ollakaan.

Odotan innolla aikuisseuran, kiintoisien töiden ja hipsterilounaiden lisäksi työmatkoja täältä perälähiöstä joko ruuhkabussissa jurmuuttaen tai sateessa pyöräillen, kiirettä töihin tai sieltä päiväkodille ja tietenkin pian alkavaa flunssa-, täi-, rokko- ja kihomatokierrettä. 

Kaikista tulevista ruuhkavuosihaasteista huolimatta uskon ja toivon, että ne sopivat mulle ja meille paremmin kuin vauva-aika kotona.

Lapset, ootte ihania ja rakkaita, mutta mama’s gotta go now. Nähdään Pikku Kakkosen aikoihin!

***

Time has come for this mum to go back to work. Finally! I am so ready.