Minulla on jo ihan lapsesta asti ollut todella herkät akillesjänteet. Ne ärtyivät baletista ja myöhemmin muun muassa tietynlaisista kengistä ja nilkan ojennuksista.
Varsinaista akillesjänteen tulehdusta minulla ei ole aikoihin ollut, mutta koko vuoden 2014 (ja välillä vieläkin) vaivannut mystinen kantapäävamma tuntuu ärtyvän sekin, jos akillesjänne kuormittuu. Jalkani kestävät huonosti balettia, hyppyjä ja vaparin potkuja sekä vesijuoksua.
Yksi kipuilua ja ärtymistä jatkuvasti ylläpitävä asia on jalkaterieni asento nukkuessa. Tykkään nukkua vatsallani, mikä tarkoittaa sitä, että nilkka on ojentuneena koko yön. Mm. plantaarifaskiitista kärsivät käyttävät venyttävää sukkaa öisin, mutta vatsallanukkujalle se ei oikein toimi.
Tiedättekö mikä toimii? Siis tämä on niin naurettavan yksinkertainen juttu, että ihan huvittaa. Huomasin tämän itse vasta kun vaihdoin päädyllisen sängyn päädyttömään. Tässä uudessa sängyssä voin nukkua vatsallani ja roikottaa jalkateriäni sängyn päädyn yli, jolloin nilkat saavat olla koukussa. NE-RO-KAS-TA! (Bonarina se, että on mahtavaa tunkea jalkoja viileään seinään kun sängyssä on kuuma.)
Ai möröt tarttuu jalkaan, joka roikkuu sängyn ulkopuolella? Taivahan tosi. Mutta minä tykkään elää vaarallisesti!
Vastaa