Itsenäisyyspäivän päivänpolttavin kysymys on tietenkin Mitä itsenäisyys sinulle merkitsee? Olisi suhteellisen kuumottavaa joutua vastaamaan siihen suorassa lähetyksessä, hien valuessa pitkin selkää kittanan iltapuvun alla. Joten tehdään tämä mukavammin:

Vastaamme kukin mukavasti kotisohviltamme seuraaviin kysymyksiin:

1: Mitä itsenäisyys sinulle merkitsee?
2: Mitä pukisit yllesi Linnan juhliin?

Lotta: Päivittäisellä tasolla tämä on hieman kummallinen kysymys, koska sitä ei tule oikeastaan ajatelleeksi. Eli varmaan siinä piilee se mikä itsenäisyydessä on parasta: saa kaahottaa menemään miten parhaaksi näkee.

Linnan juhliin pukisin tyllihameen, paljettibodyn ja lippalakin.

Miia: Positioin itseni globalisti-nationalisti-jatkumolla melko vahvasti sinne globalistipäätyyn, joten en usko, että itsenäisyys merkitsee mulle kauheasti. Paitsi tietysti siinä mielessä, että kansakunnan tapainen imaginääriseen rajanvetoon perustuva konsepti on kauhean mielenkiintoinen!

Mitään ideamaailman ulkopuolista Suomen maaperää tai kansaahan ei ole olemassakaan, mutta kansallisvaltiot vaikuttavat siitä huolimatta kauhean konkreettisilla tavoilla kaikkien elämään. Ja tietysti juuri siinä mielessä tämä Suomen käsite on minusta ihan hyvä, että täällä kansallista identiteettiä on rakennettu pitkälti yhteistyön, rehellisyyden, hyvinvointivaltioidean, ihmisoikeuksien ja sen sellaisten varaan, ainakin enemmän kuin monissa muissa maailman kolkissa, minkä seurauksena täällä on keskimäärin kauhean miellyttävää elää.

Mutta kansalliset symbolit eivät juurikaan herätä mitään tunteita, enkä oikein edes osaa osallistua sellaiseen keskusteluun, jossa sen kuvitteellisen rajan ja ”kansallisuuden” perusteella esimerkiksi erotellaan ihmisiä meihin ja muihin.

Loppukaneettina todettakoon, että toistaiseksi minusta kansallisvaltio vaikuttaa aika näppärältä tavalta järjestellä yhteiskuntaa ja antaa ihmisille merkityksellisyyden tunteita, mutta minun on aika vaikea osallistua siihen itse millään syvällisellä tavalla.

Linnan juhliin pukisin tyllihameen, paljettibodyn ja lippalakin.

Nina: Haluaisin muotoilla jotain fiksua kulttuurista ja rajoista ja sotimisesta ja yksilön vapaudesta ja vastuusta. [Tätä seuraa olankohautusgiffi, eikä muuta.]

Linnan juhliin pukisin tyllihameen, paljettibodyn ja lippalakin.

Sofia: En ole kovin isänmaallinen tai tunne erityistä yhteyttä juuri tähän maahan. Siitä tulee jopa vähän syyllinen olo: ehkä pitäisi olla enemmän koti, uskonto ja isänmaa -henkinen? Mutta kun en ole. Tunnen Suomea hyvin vähän Helsingin ulkopuolelta ja elossa olevat sukulaiseni asuvat muissa Pohjoismaissa, mikä löyhentää merkitystä entisestään.

Tärkeintä minulle Suomessa on koulutuksen tasa-arvoisuus sekä sosiaali- ja terveydenhuolto. Vahvin tunneside minulla on kotikaupunkiini, sen merenrantoihin, sekä kumpaankin kieleen.

Linnan juhliin pukisin tyllihameen, paljettibodyn ja lippalakin.

RSS
Facebook
Facebook
Instagram